Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. marraskuuta 2025
«Ei kiittämistä, rakas täti«, vastasi Sakari. «Teidän syntymäpäivänne on minulle juhla, jota aina tahdon viettää teidän tykönänne«. «Oppiaksesi vielä vanhoilla päivilläsi, miten lempi voi yhdistää kaksi sielua«, lisäsi ukko, joka Marian vieressä istui. Ja kuka on tämä ukko? Ei kukaan muu kuin entinen Johanneksemme.
Saara ja Fennefos jäivät istumaan kahden kesken, ja hetken äänettömyys syntyi. "Eikö miehesi ole terve?" "Ei, hän on sairas; minä luulen että hänellä on sisällinen tauti." "Sinä tarkoitat ruumista; minä ajattelin sielua. Onko hän vielä synneissään?" "Pahoin sitä pelkään, Hans Nilsen. Sana ei pääse häneen vaikuttamaan." "Oletko koettanut auttaa häntä, Saara?"
Ei ole ristin sielua talossa kotona muita kuin minä, ja minun täytyy näitä lehmämullia hoitaa ja ilta-askareita tehdä, etten jouda en päätäni sammuttamaan. Niin saapi aivan rautahammassa käydä tuokin ensikertanen vieras. Vaan tulkaa huomenna, niin sitte on miehet kotona, tulkaa niiden kanssa rupattelemaan», saneli Mari.
Minä en ottanutkaan äidin sielua'." Ja Herra sanoi: "Mene ja ota äidin sielu; ja sinä saat tietää kolme sanaa: sinä saat tietää, mitä ihmisissä on, mitä ihmisille ei ole annettu ja mistä ihmiset elävät. Kun ne olet saanut tietää, niin palajat taivaaseen." Minä lensin takasin maahan ja otin äidin sielun. Lapset vierähtivät pois rinnoilta.
»Ja se on mainion mukavaa, aina kun herrat eivät itse viitsi vaivautua, eikö niin?» »No, älähän härnäile! Jos sinussa vain on pikkusenkin »todellista naisellista sielua», niin et henno häiritä tätä rauhallista hämyhetkeä. Katso sinä vaan varjoja tuolla seinällä, katso himmeää valaistusta ja tätä hehkuvaa hiilosta, etkö siitä saa runollista tunnelmaa?» »Saanpa kyllä.
Ja että Kristus, jos häntä lienee ollutkaan ja jos hän ei ollut vain petturi, oli vain tavallinen ihminen eikä meidän jumalallinen Vapahtajamme ja Jumalanpoika. Vapahtahja mitä me semmoisella, kun ei ole edes kuolematonta sielua, ei pelastuksen toivoa ja tarvetta, ei taivasta ja iankaikkista elämää!
Kun ei kestäne niin katketkoon. Tällä ei ole sielua, ärjäisi nimismies ja entistä vihaisemmin löi hevosta. Mooses ei voinut olla itkemättä ääneensä; hän tyrski itkua ja pyyteli: »
Oliko minun mahdollinen jollei mikään muu olisikaan vaikuttanut minuun oliko minun mahdollinen pysyä heltymättä, kun näin tuon kirkkaan toivon, joka tuonain valaisi niitten sielua, jotka hautasivat kuolleensa noihin pimeihin holveihin ja tiesivät, ettei poismennyt ollut kuollut vaan elävä, tiesivät, missä tämä sielu oli ja mitä. Minä en malta kauemmin viipyä.
No kyllä se nyt tarkasti pitäen kaksi sataa markkaa riittää. No onhan tuota sen verran ja eihän sillä ole sielua, sanoi isäntä lompakkoa povitaskustaan kaivaessaan. Hän veti siitä kaksi suoraltaan olevaa satamarkkasta ja heitti Pyökäisen eteen pöydälle ja rupesi lähtemään kotiinsa päin. Syyskuun pilvinen ilta rupesi hämärtymään mustaksi yöksi.
Kas, siinä näemme aatteen voiman ja suuruuden kansojen pystyssäpitäjänä. Mutta aineellinen pohja ruumis, joka välikappaleena palvelee tätä suurta sielua vaatii sekin hoitoa ja huolta. Ellei Kaarle XI olisi ollut olemassa, olisi paljon ennen Pultavaa taistelutanner muuttunut Ruotsin suuruuden haudaksi ja muistomerkiksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät