Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
IIVARI. Hyvin juuri ja hyvää löylyä olikin, vaikka sain vähän höyryä päähäni. MARTTA. Viinan höyryä. Sinä vintiö, miksi valehtelet edessäni? Mutta minäpä sun selkäs lämmitän. TOPIAS. Martta! Muista, että kanttoori on huoneessamme. SEPETEUS. Minun läsnä-oloni ei tarvitse olla esteenä kohtuulliselle kuritukselle, joka, koska se aikanansa tulee, on hyväksi ja kauniita hedelmiä kantaa taitaa.
EEVA. Sama nallikka, luulen minä, joka kerran paimenena ollessansa eräänä sateisena päivänä pisti lehmänsä niin koreasti isäni niittyyn ja menipä itse latoon maata. Mutta saattoipa sukkela onni juuri samassa isäni tyttären niitylle, ja hänpä sun selkäs pehmitti. Sinä muistat sen? AAPELI. Muistan muistan.
ESKO. Niin, semmoiset silmät ne ovat. Tunnustas myös tuota tupsua päässäni! ANTRES. Mitä vasten? näin tukka pystyssä käydä ESKO. Se käy laatuun sitä tunnustaa. Tee se hyvän sään aikana. ANTRES. Sinä olet erinomainen mies! ESKO. Tämmöinen tupsupää. Pistä kouras tänne; siitä et saa kipeätä! ANTRES. Mutta mitä se meriteeraa? ESKO. En tiedä itsekkään. Mutta tee se kiireesti, jos selkäs syhyy.
Sa ota kolme peiliä; kaks siirrä itsestäs yhtä kauas, kolmas niiden väliltä, kauimpaa, sun silmääs käyköön. Päin niitä kasvot selkäs taakse valon sytytät, sattuvaisen peiliin kolmeen, ja jokaisesta vastaas välkkyväisen. Vaikk' etäisimmän heijastus ei ole niin laaja kuin on muiden, silti huomaat sen hohteen samanlaiseksi kuin muiden.
Kellen kuuluu tämä pikinen naama? NIKO. Nummisuutarin-Martan miehelle. TOPIAS. Sen taidat arvata; kyseleppäs jotain elämäni vaiheista. NIKO. Onko selkäs hiljan Martan pamppua maistanut? TOPIAS. Aha haha; kuinka vihaa täynnä! Nyt tunnen sinun, entinen naapurini. Löisitpä minua, mutta katsos kätes ovat koreasti sidotut. NIKO. Minä en tahdo lyödä toisen vaimon miestä. Mutta päästäkäät mua siteistä.
Katsokaat, veljet, hän punertaa ja hohtaa kuin täyskuu kesällä. TIMOTEUS. Taisteloni kova ponnistus näin soittaa kaiken vereni päähän. TOMMI. Pelkäänpä sun nostellees aivan raskasta olvikannua, Timo, ja siitä kenties nämät punertavat posket. ARISTARKUS. Tarvitseeko epäillä sitä. Timoteus, katso selkäs. TIMOTEUS. Selkäni?
Uskallatko selkäs kääntää taivaisille häillekin, Surutonna suistuakses kadotuksen kauhuihin? Uskallatko luulla: "täällä löydän onnellisuuden," Vaikka näit jo monta kertaa moisen onnen kurjuuden? Rikkaushan siivin kiitää, raukee huvin ruususet, Ja kuin lastu ulapalla myrskyissä sä heiluilet. Uskallatko hautaan mennä ilman varmaa toivoa, Toivotonna toisen mailman portin kautta kulkea?
Kohta ovat lukkari ja Vilkastuksen Mikko tässä. Kylläpä häntä kohtaan, sen tiekköön Jumal', parastani koettanut olen, sekä neuvoilla että köydenpäällä, mutta turhaan kaikki: kannettu vesi ei kaivossa pysy. Mutta eipä näy vielä Iivaria kotona, ja eilän läksi hän jo kylään, se noiduttu penikka; mutta tuleppas sieltä, niin pamppuni selkäs taasen pehmittämän pitää, sen lupaan. Koettaa täytyy.
Ella katseli nolona vuoroin keppiä, vuoroin Ahlströmiä. »On sulla juutaksella suuta», sanoi, »jos mä viitsin, niin leivottelen tuolla selkäs niin pehmoiseksi että...» Emäntä oli nyt kahvipuuhissaan ehtinyt niin pitkälle, että kaatoi sitä kuppeihin ja Ella siirtyi nauttivan näköisenä lähemmäksi istumaan. »Tule, Ahlströmi, ottamaan kahvia.
Uskallatko heittää Herran neuvot, nuhteet selkäs taa? Uskallatko Jesuksetta Luojan eteen astahtaa? Malta, malta! Herra kutsuu, kutsuu sua armossaan! Turhaanko? Ah, kallis sielu, mikset riennä avaamaan? Kuule Hengen varoitusta! Vieläkin hän kolkuttaa. Uskallatko Ylkäs jättää sydämesi oven taa? Tue heitä! Ah, jos jo tuli leimuaisi, Min Jesus tahdot palamaan!
Päivän Sana
Muut Etsivät