United States or Jamaica ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Minä en tahdo niitä sanoa: ne tiedät kyllä itse," vastasi Hannes, luoden salaisen silmäyksen Lyyliin. "Minä en ymmärrä sinua; selitä paremmin," pyysi Lyyli. "Minä tarkotin vaan," lausui Hannes matalalla, tuskin kuultavalla äänellä, "sinä olet rikas, kaunis ja nuori neitonen. Sinulle tulee vertaisiasi kosioita ja ehkä voisi tapahtua niin, että menettäisit ne minun tähteni.

Onhan hän juuri itse ennen tarmokkaasti alleviivannut, että sielun olettaminen ei selitä mitään, ellei oleteta vastaavia fysiologisia mekanismeja.

Mutta nykyisin olen minä asianhaarain johdosta tullut siihen mieleen, että ehkä minun ei pitäisi pitemmältä viivytellä. Minä toivon että ymmärrätte minun tarkoitukseni ja ett'ette sitä väärin selitä. Minä olen monta monituista kertaa huomannut Teidän hyvät avunne ja jalon sydämenne ja olen jo kauvan rakastanut Teitä, vaikka en sitä ole ilmaissut.

ANNA LIISA. Elä anna hänen puhua, Johannes, elä anna hänen puhua. Koeta tukkia hänen suunsa. JOHANNES. Mitä varten ? Selitä! MIKKO. Asian laita on semmoinen, isäntä, että Anna Liisa oli minun morsiameni noin neljä vuotta sitten. Minä tulin häntä nyt hakemaan. Mutta tuo tuolla on sillä aikaa sotkenut meidän välimme. KORTESUO. Anna Liisa sinun morsiameni? Sen sinä valehtelet.

Minkätähden ei pyydetä olla niinkuin ne joita ihastellaan? kysyi vanhus matalalla äänellä, niinkuin vaan tarkoittaen Abdallahta puhutellakseen. Selitä tarkemmin, sanoi beduiini, en ymmärrä sinua. Ja minä yhtä vähän, sanoi ontuva. Se tulee siitä että nuori väki ei ole vielä saanut silmiään auki ja että tottumus sokaisee vanhuuden.

"Mutta selitä, hyvä ihminen, mikä sinun on!" "Olenhan jo tuhat kertaa kahden minuutin kuluessa sanonut, että tuo charmant Alfons on tunnustanut rakkautensa!" "Sinulleko?" ja taas musteni kreivin silmissä. "Michel, sinä olet sukkela tän'iltana. Salli minun vielä suudella sinua! Beatricelle hän sen tunnusti, Beatricelle!" Nyt ymmärsi kreivi asian. "Huh!" huokasi hän helpommin.

Nälkä sylkytti syäntä, Saattoi vahvan vatsan tuskan: Eväslaukku enkelillä, Rahat kartankauppiaalla Vielä auki kartan kauppa, Tengan verta jäi velaksi. Täytyi Jussin tallustella, Kulkea talo talolta, Atriaksensa anoa, Palasia pakkoella, Tuli kerjäten kotihin: »Varjele vakainen Luoja, Estä niistä enkelistä, Niistä seikoista selitä, Kelmiherroista keritä

IIVARI. Ja sinun muotos on punainen kuin turkin-lanka. »Punainen mustaa tuikkii», mikä on se arvoitus? ESKO. Nyt ei huolita siitä. IIVARI. Minä rukoilen sinua: selitä minulle se arvoitus, »punainen mustaa tuikkii». ESKO. Se on liekki, joka tuikkeilee mustaa pataa. Mutta veli kulta, sano minulle, oletko sinä totisesti hullu? SEPETEUS. Hän hullu! Suuri veijari! TOPIAS. Yhtä viisas kuin minäkin.

Juuri sen vuoksi minä en kauemmin tahdo olla täällä. Helmer. Ja voitko myös tehdä minulle selvää siitä, millä tavoin minä olen menettänyt sinun rakkautesi? Nora. Niin, sen voin kyllä. Se oli tänä iltana, kun se kumma ei tullut; sillä silloin huomasin minä ettei sinussa ole sitä miestä, jota olin mielessäni kuvaillut. Helmer. Selitä se tarkemmin; minä en ymmärrä sinua. Nora.

ONNI. Katso tarkkaan, katso tarkkaan, hahaha! HILMA. Onko tämä leikkiä vai totta? ONNI. Kuinka niin? HILMA. Olkoon mitä tahansa, niin se on halpaa se on alhaista! ONNI. Mutta mitä ? HILMA. Että sillä tavalla kostaa! Sitä en olisi uskonut sinusta! Sinä, joka olit minua rakastavinasi ! ONNI. Mutta selitä HILMA. Selitä! Tuoss' on sinun makkarasi! Niillä sinun ei enää tarvitse minua pilkata.