Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. toukokuuta 2025
"Mutta selitä, hyvä ihminen, mikä sinun on!" "Olenhan jo tuhat kertaa kahden minuutin kuluessa sanonut, että tuo charmant Alfons on tunnustanut rakkautensa!" "Sinulleko?" ja taas musteni kreivin silmissä. "Michel, sinä olet sukkela tän'iltana. Salli minun vielä suudella sinua! Beatricelle hän sen tunnusti, Beatricelle!" Nyt ymmärsi kreivi asian. "Huh!" huokasi hän helpommin.
"Mutta, Michel, muista toki, että Beatrice, näin meidän kesken sanoen, on," kreivinna katsahti ympärilleen, eikö muka kuka kuuntelisi "kohta 30 vuotta vanha." "Vaikka 90!" kiljasi kreivi. "Minä vaan en salli, että tyttärestäni tulisi nunna." "Nunna!?" "Niin, nunna jonkun pastorin kanssa." "No mutta, Michel! Mieheensä kiinni-sidottu vaimo ja nunna: mikä eroitus!"
Hän kääntyy päin katsojiin, mutta matala on liiaksi koju, hän ei ylety näkemään ketään, nenä vaan majesteetillisesti verkalleen kääntyy kojun katolla, kantaen vielä merkkejä apelsiinista. Nyt katsojat eivät enää kestä asemillaan, he kimmurtelevat naurunsa tuskissa. Mutta silloin vihastuu Michel kreivi palvelijaansa, joka on saattanut aikaan tällaisen skandaalin.
Pian läksivät vieraat senvuoksi pois, jatkaen nauruaan. Kaarle kreiviä harmitti vaan se, että illallinen jäi syömättä: nyt on vielä ajettava kokonainen peninkulma, ennenkuin kotia pääsee. Harmillista! Mutta Rauhalinnassa oli itku ja hammasten kiristys. Beata itki eikä voinut lohdutusta saada; kreivi Michel makasi vuoteellansa kalpeana. Hän ei puhunut sanaakaan, hänen silmänsä vaan mulkoilivat.
"Kuinka ihanata!" sanoi Beata. "Tämä on gigantillinen aate!" huusi Alfons pathos'ella, siten jo osoittaen, että hänessä oli kyllä näyttelijän kykyä. "Michel, sinussa on Meyerbeerin nero!" lausui kreivinna. Sylvester katsoi myöskin sopivaksi sanoa jotakin; hän lausui juhlallisesti: "Totisesti, tämä on enempi kuin Meienpeer!"
»Michel Grossjohann», vastasi schrandenilainen ynseästi. »Ja te toiset?» »Franz Malky.» »Emil Rosner.» Boleslav merkitsi heidän nimensä muistikirjaansa. »Te kolme vartioitte vankia tämän yön ja vastaatte hänestä hengellänne.» Vanhus kirkonovella näytti, kun kaikki hänen raivonsa ei auttanut mitään, tulevan jälleen suunnilleen ja hiipi, salavihkaan Boleslaviin vilkuen, pappilaa kohden.
Rakastuneet menivät sitten soittamaan Hugenotteja, mutta kreivinna, onnensa tunteiden ylenpalttisuudessa, riensi kreivin kammioon ja tuskin oli oven saanut auki, niin jo huudahti: "Michel! Michel! Sanothan sinäkin amen!" ja kreivinna lankesi miehensä kaulaan ja suuteli häntä, mitä ei ollut tehnyt 20:een vuoteen. Kovin kummastui kreivi, keskeytettynä näin äkkiä.
"Mutta, Michel, milloinka sinä viimeinkin suostut viettämään tyttäremme kihlajaisia? Kohta on koko vuosi kulunut siitä kuin paroni Alfons pyysi Beatricen kättä ja sai lupauksen häneltä sekä meiltä. Mutta miks'ei voi asiaa loppuun ajaa?" Näin puhui Rauhalinnan vanha kreivinna miehellensä.
Katsojatkin ovat perehtyneet, he kuuntelevat hyvin tarkkaan. Kreivi Michel näyttämön takana hieroo käsiänsä ja laususkelee itsekseen: magnifique, superbe! Tuleepa viimein se kohtaus, jossa Antonio ilmautuu rosvona valepuvussa oikullisen morsiamensa eteen. Kuinka häneltä sujuu nyt puhe! Hän muistaa luultavasti rosvonrooliansa Milanossa, hänessä on jälleen improvisationin into.
Mutta kreivi Michel möi pian tämän jälkeen maatilansa ja muutti itäiselle maalle, sillä hän ei sietänyt pitäjäläisten naurua. Sinne muuttivat myös kreivinna ja Beata, ja siellä oli Beata ikänsä loppuun asti neitosena, muistellen pappia, ja Alfonsia ja väliin soitellen Meyerbeerin Hugenotteja. Ja sitä kuullessaan kreivinna tavallisesti aina itki.
Päivän Sana
Muut Etsivät