Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Kohta sen jälkeen nousi Virkku, kankeana aivan kuin seiväs olisi ollut sen ruumiissa, ja kulki pää painuksissa, sivuilleen katsahtamatta kuistin alle. Siellä pimeässä se laskeutui hiljaa maahan, silmät auki, eikä näyttäytynyt koko päivänä. Pihalla oli kaikki niinkuin ennenkin.
Vaan nyt ovat päinvastoin viholliset anastaneet suuren osan meidän isänmaastamme ja häpeä on vienyt paljon meidän kunniastamme. Nyt on pelastettava, mitä vielä on pelastettavissa.» »Te puhutte rohkeita sanoja, hyvä herra», virkkoi Lybecker, asettuen istumaan suoraksi kuin seiväs.
Mustin kömpelyys kävi niin isännän turmelukselle, että olisi lyönyt pyssyllä, vaan ei osannut. Toisen talon renki Paavokin joutui pyöreine silminen yhteen nujakkaan. Hänellä oli metsästys-aseena rautapiikillä varastettu seiväs. Nyt ryhdyttiin taas ampumaan, kirveellä kolistamaan ja kivillä heittämään.
"En tiedä," sanoi Kalle ja kyyristyi pelosta nurkkaan. "Etkö tiedä!" Samassa sivalti hän rautaisen uunin kohennuskepin, josta harppasi yhdellä askeleella Kallen niskaan kiini, seiväs lakeen asti kohotettuna antamaan vähän lihan kipua. "Ukko! malta luontoasi!" ärjäisi Kaisa. Ei se auttanut. Jo mätkähti yhden kerran.
Istun tyhjän tuolin päällä, Katson tyhjän pöyän päälle, Nyrkki voina, vehnäisinä, Kakarat kananmunina, Seiväs pitkä piirasina, Pettäjäisinä petäjä. Olin kukkana kotona.
Samassa näimme, että mies talosta juoksi aika vauhtia sinnepäin, jossa hevonen oli. Hän otti hevosen kauniisti kiinni, talutti sen veräjälle, aukasi veräjän ja laski hevosen maantielle eikä siinä ollut sen enempää. Mutta samassa juosta harppasi toinen mies paikalle, pitkä seiväs kädessä, tukka pörröllään, suupielet vaahdossa ja silmät kiilillään kuin kissan päässä.
»Hevosen selässä ja seiväs olalla niin isosia vastaantullaan!» päätti nuorukainen äänettömät mietteensä ja astui sivulleen vilkasematta päättävästi ohitse. »Vai niin?» Tyttö kaatoi ajatuksissaan suuren läikän vettä syrjään. »Sepä joltakin näytti!» Hän katsoi pitkään nuorukaisen jälkeen tuntui miltei vielä loukkaavammalta että hän meni noin ohitse, kuin jos olisi puhutellut.
Hätäytynyt äiti valitteli: »Hukkusjhaan tuohon tuommoiseen syvyyteen jo ihe järven kalakii, suati tää nyt imeisen laps!» Koettiin haroa ja tunnustella seipäällä, mutta eihän mikä seiväs ylettynyt semmoiseen syvyyteen.
Ei, mun pitää lähteä muuttamaan." "Parhaat silatko sinä ... minne sinä juokset? kuule!" "Tuolla tien varrella pihlaikossa on orava", huusi Kalle ja juoksi sinne päin, kepakko kädessä. "Onko orava! Eläpäs mene, et sinä osaa lyödä kuitenkaan. Anna minulle se seiväs." Poika antoi isälleen seipään ja silloin tämä lähti.
Hän otti vyönsä ja kiinnitti hänet sillä, melkein niinkuin Lappalaisvaimo kantaa lastansa. Amalia laski tuskallisena, punastuneena, kätensä hänen kaulansa ympäri. Pitkä seiväs kädessä lähti Paavo koskenpartaalle, juuri siihen paikkaan, jossa pyörteet näyttivät rajuimmilta.
Päivän Sana
Muut Etsivät