Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025


O-hoh...! Ei tohtisi, väitti Esa, mutta toinen tenäsi: Jos olisi meidän Mustinkaan kokoinen, niin tohtisi se tulla. Eipään... Jos oikein suuren seipään ottaisi, niin ei tohtisi, ylvästyi Esa. Mutta toinenkin, muistaen äitinsä puheet Immosen härästä, väitti: Mutta jos olisi Immosen vihaisen härän kokoinen, niin silloin se jo tohtisi! Vaikka olisi miten iso, kasvoi Esan ylpeys.

Ei, mun pitää lähteä muuttamaan." "Parhaat silatko sinä ... minne sinä juokset? kuule!" "Tuolla tien varrella pihlaikossa on orava", huusi Kalle ja juoksi sinne päin, kepakko kädessä. "Onko orava! Eläpäs mene, et sinä osaa lyödä kuitenkaan. Anna minulle se seiväs." Poika antoi isälleen seipään ja silloin tämä lähti.

Mutta juuri kun seipään isku oli päälleni putoamaisillansa, käytti toinen mies tilaisuutta hyväksensä ja hyökkäsi takaapäin seiväsmieheen käsiksi; hirmuinen temmellys näkyi alkavan. Mutta minä menin toiselle avuksi ja rupesimme yhdessä vääntämään häneltä seivästä pois.

Hän oli kuutamossa pitkän seipään näköinen, joka edes ja takaisin kiikkui. "Nyt ollaan likellä", sanoi lukkari, hengähti, nosti airot veneesen ja kiinnitti sen. "Nyt ollaan likellä", ajatteli Per, joka tiellä oli mustan pilkun näköinen. Bergit ei ollut sen enemmin ajatellut mitä Per ja hän olivat jutelleet sinä iltana.

Siinä hänen kotonansa oli eräs wanha talon sukulainen mieliwikainen mies, mikä perintönsä kautta oli saanut eläkkeen talosta. Tuo puutteellinen mies oli suuressa määrässä kummallinen. Hän ei tehnyt eikä toiminut mitään warsinaista talon työtä. Päiwäkaudet istui hän waan uunin pankolla, pidellen kädessänsä seipään tywipuolen paksuista sauwaa.

Teutorilla ja Assarilla oli luudantynkiä ja kiviä hevosina ja lehminä. Alarikki, jolla oli isän ikäloppusaappaat jalassa, takki päällä ja punavuorinen lakki nurin kääneettynä päässä, oli sotaherra ja ajoi tallilapiolla. Ville seisoi paljain säärin, ja oli ripustanut housunsa jonkun seipään nenään laivan purjeiksi, ja purjehti Amerikkaan...

Joka syö toisen leipää, sillä on myöskin varaa pitää kilparatoja ja joutavia huvihuoneita, jossa oppii niin paljon hyvää muka; sillä on varaa painattaa kirjoja, joista saa tietää, että kaikki, mitä laiska tekee, on hyvin, että varastaminen on kunniallista, kun vain ottaa keihään käteensä ja panee vaaterievun seipään nenään ja menee toisten maahan ja sanoo: nyt on sota!"

Hän ei muistanut omaa vaaraansa, hän ei ajatellut enää toverin pilkkasanoja, tuossa paikassa oli hän rannalla, sai käteensä seipään ja luisteli seiväs kädessä salmen jäälle. "Tartu kiinni tähän!" huusi hän ja asettui itse vatsalleen jäälle.

Hän ei tarttunut kivääriin, vaan sitoi valkoisen liinan seipään nenään ja viittasi sillä voutia, joka juuri parhaillaan puuhasi tykkien uudesta lataamista, tulemaan hänen luoksensa. "Malttakaa", sanoi hän heleällä, raikkaalla äänellään, joka kaikui yli sotahuudon. "

Palavalla puikolla sytytti hän sitten tuon pehkukasan, sanoen: Täytyy tehdä ilotulitus ja huvitella itseäni, sillä välin kuin isä ja äiti ovat rovastia suremassa, kosk'en minä sinne päässyt, jonne kaikki kerjäläisetkin ovat menneet. Pian on koko pehkukasa tulen vallassa. Jaakko sieppaa aidasta seipään kappaleen ja hämmentää sillä nuotiota.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät