Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Savon ukko, sarkahousu, pikimusta, pitkäparta, Päästi äänen uunin päältä, Laski pankolta pakinan. Puhe oli aivan pulska, Sanat kaikki sarvipäitä, Jotka rikkoi miesten mielet, Akat näytti närkästyvän.
Yhteys muun maailman kanssa oli kaikin puolin hankala. Savon ainoa postikonttori oli Mikkelin kirkonkylässä. Henkinen edistys näytti yhtä mahdottomalta kuin aineellinenkin. Rantasalmelle koetettiin sijoittaa se trivialikoulu, joka ennen oli Lappeenrannassa ollut; mutta se ei tahtonut menestyä. Todellakin, nämä avarat perät olivat niinkuin hukatut Ruotsin valtakunnan tietämättömiin komeroihin.
Heti joulun jälkeen oli muuan juttu, joka koski heihin sangen kipeästi, sillä se satutti arkaan kohtaan. He olivat toki liikkuneet sen verran torppariensa ja loistensa mökeissä, että olivat huomanneet siisteyden tällä Savon kulmalla olevan aivan erikoisen.
Varjele vakainen Luoja Suomen suuren ruhtinaita, Kaiken kansan haltioita, Että voisit voimallansa Nämät seikat selvitellä, Päästeä Savon sanoille, Sitehistä Suomen kielen, Että soisi Suomen kieli Kaupungissa kulkiessa; Että me poloiset poiat, Kurjat raukat Karjalaiset Suomen saisimme sanoa, Suomen kirjat kirjoitella, Suomen oikeustuvissa, Kansselissa kaunihissa!
Savon avarat vesistöt ovat tulleet valtamerten haaraksi. Entisten erämaiden tienoille on Lappalais-kotain sijaan syntynyt merenkulkua harjoittavia tapuli-kaupungeita. Sadottain höyryaluksia jo kulkee kyntämässä niitä ulapoita, missä Olaus Magnus aikoinaan ei nähnyt kuin ryöstöretkien köykäiset, olkapäillä kannettavat veneet.
Ja kasvot Hämeen immen On hällä kainommat Kuin laaksot, metsälammet Hämeessä hohtavat. Silmäinsä sulo, säihky Kuin Savon tyttären, Saimaalla päivän nousu Ei niin lie herttainen. Ja mainitsenko tukkaa Niin tumman ruskeaa, Kuin salohon syys-ilta Sulattais purppuraa. Vaan armain aartehista On sydän kultani, Kuin Suomen naisen sydän: Sulouden temppeli.
Viisisataa Savon talonpoikaa mainitaan tässä metelissä surmansa saaneen, ja vaikka Fincke koetti lievittää koston ankaruutta, harjoitettiin nyt sotaväen puolelta hirveitä väkivallan töitä. Itse rahvaskin linnan lähiseuduilta liittyi sotaväen kanssa ryöstöä varten. Se oli uutta vihan kylvöä, jonka puhdit vielä vuosia jälkeen päin riehuivat.
"Eteenpäin! päälle!" kuului upsierien ääni. Silloin kaikui uusi hurranhuuto ja vallin ylitse hyökkäsivät he alas vihollistensa päälle. Joukottain kaatui Venäjän sotamiehiä. Joka Savon pajunetti tuli veriseksi. Mitään armoa ei pyydetty, mitään ei annettu. Jossa pajunetti murtui, lyötiin tukilla; jossa kiväri meni rikki, lyötiin puristetuilla nyrkeillä ja sijaa saivat Savolaiset.
Kirkonkylän asukkaiden ja muiden Savon miesten asiat olivat aina etelään päin, eivätkä oravan nahkain ja muiden turkisten ostajatkaan menneet Kontojärveä pohjoisemmaksi. Ainoastaan metsäin kävijät joutuivat joskus karjalaisten kyliin milloin eksyksissään, milloin ilveksiä, susia, karhuja tai hirviä vainotessaan.
Kuuleppas suloinen Suomi, Kansa nuori, kasvavainen, Savon ystävä sanovi, Haastatti paperipaita: Ulkomaat on mullin mallin, Euroopa e'estakaisin, Siell' on kansat kauhiasti Hajoittanna hallitukset. Eivät soi somasti virret, Laulut kaiku kaunihisti, Kun on riiat ristityillä, Kamppaukset kastetuilla. Liekkö piru pettänynnä, Häijy henki häirittännä, Etsimään elossa tässä Rikkautta ristitöntä.
Päivän Sana
Muut Etsivät