United States or Croatia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se näyttää olevan hirveän pitkä," ja hän pisti kirjeen taskuunsa, jupisten, "minä luen sen siteen milloin sopii." "Teidän kunnoton vuokramiehenne, Mr Nostock, on kenties joutunut häviöön," sanoi Mr Travers, kun hän huomasi että hänen isäntänsä huuli vapisi. "Sanoinhan minä teille että niin kävisi se on kuitenkin kaunis vuokratalo. Antakaa minun hankkia teille toinen vuokramies."
TUOPPALA. No niin se asia on, joka sen vaan osaa oikein harkita. KINNAS. Makkaralla on, näet, kaksi päätä. Niin se on sanoinhan minä. KALSO. Mitä sinä sanoit ASSESSORI, keskeyttäen. Suokaa anteeksi, mutta eiköhän jo ole aika mennä jatkamaan kokousta ja tekemään päätöstä? KALSO. Assessori on oikeassa, menkäämme! Päätöstä ei olekaan vaikea tehdä, sillä asia on selvä kuin päivä.
KALSO. Ei muut äänestäneet vastaan kuin Lahti. LAHTI. Sanoinhan ettei kukaan puhunut oikein, ei kanttori eikä Kinnas. KALSO, nauraen. Sepä oli kummaa ettei tuo oivallinen puhe saanut mieliä kääntymään! KINNAS. Anna Lahden olla rauhassa. Ei tässä vielä tiedetä kuka viimeksi nauraa. V. Kohtaus. Rouva Turholm ja Hanna ilmaantuvat maantielle. Assessori, sittemmin Lahti.
Hän veti henkeään syvään, nähdessään korkeita, rauhallisia sypressejä matalan, murattivihreän muurin takana. Kenties pikku tyttö odottelee puutarhan porttiluukulla? Sanoinhan minä eilen, että tästedes tulen joka päivä! Kaikki oli hiljaa ja elotonta, kun he astuivat saarelle. Vanha puutarhuri oli työssä ulkona. Adelsvärdin tervehtiessä hän kohotti punareunaiset huolestuneet silmänsä maasta.
Anna laski kätensä polvistuneen miehen päälaelle ja katsoi häntä lempeästi silmiin. Sanoinhan, että minä en tiedä, mitä puhun tai mitä tahdon ... minä olen hullu, jolla on oikkuja kuin hietaa meren rannalla... Bruno-raukka, jonka täytyy ne kaikki tyydyttää... Oletko sinä minulle vihainen?
Huonommissakin taloissa sitä täytyy tulla toimeen! AINA. Pelätä Taavia? Mitä sinä sanoitkaan, Reeta? REETA. Enhän minä häntä pelkää, siksi olenkin nyt täällä. Sanoinhan vaan mitä muut toiset Taavista sanoivat. AINA. Sanoivatko, että Taavia tarvitsee pelätä? TAAVI. Laskettelivat leikkiä ymmärtänet sen, sisar kulta. REETA. Leikkinä sitä tekisi mieli pitää, mutta totena sitä sanottiin.
Kun Jaakko havaitsi Marin, punastui hän ja jäi ujostellen seisomaan taaemmaksi, muiden poikien taa. Mutta kun Mari havaitsi Jaakon, juosta tepsutti hän heti hänen eteensä ja sanoi: "voi kun sinä, Jaakko, olet sievä, sanoinhan minä sen". Jaakko punastui ja ujostui aina enemmän eikä vastannut mitään. Kaikki rupesivat nyt leikkimään ja pian oli koko seurue iloisessa melussa ja hyörinässä.
"Sanoinhan minä sen jo heti", vastasi kreivi, syvästi hengähtäen, "mutta se on vaan tottumattomuudesta; muuten, miksikä ei se kävisi päinsä? nimitetäänhän sisaria ja serkkuja samoin, jos kellä niitä on; minulla ei valitettavasti ole yhtään, eikä ole koskaan ollut". "Ei minullakaan", sanoi Roosa. "Mutta toki veljiä ei, veljiä ei, tiedänhän minä sen minä tahdoin sanoa: miesserkkuja ja semmoisia?"
Mari ihastui niin noista Jaakon tuomisista, ett'ei ollut tietää mitä teki. "Sanoinhan minä sen. Tyhjää sinä hätäilet ja murehdit. Voi, moi, liika hyvä sinä olet Jaakko, millä minä voin sinun hyvyytesi palkita. Aivan minun tähteni otit tuon tytönkin vielä elättääksesi", puheli Mari innoissaan ja iloissaan, kun tuommoiset mahdottomat ruokavarat oli tiedossa. Jaakko lähti heti urakkatyöhönsä.
Hyvä on sinun järjestyksestä puhua, entä kun ei voimaa riitä, väitti pitkä, mustahiuksinen, kokonaan karvoittunut ijäkäs talonpoika. Sanoinhan että teidän olisi pitänyt aidata. Olisit antanut metsää, pisti takaa pieni, rumannäköinen talonpoika. Minä rupesin viime suvena aitaamaan, mutta sinä telkesit minut kolmeksi kuukaudeksi linnaan täitä ruokkimaan. Meneppäs sitten aitaamaan.