Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. lokakuuta 2025
Tämä saarna oli, niinkuin minä sitte sain kuulla syvästi liikuttanut kuulijoita ja vaikuttanut sen, etteivät he enään hetkeäkään epäilleet tämän vaikean kysymyksen ratkaisemista. Mitä minun tavarastooni, tähän maailmaan syntyessäni, tulee, oli se varsin vähäinen.
«Missä on meidän maisterimme?« kysyi Maria äkkiä. «Lupasihan hän tulla tänne nauttimaan luonnon ihanuutta. Mutta hänellä taitaa huominen saarna olla vielä tekeillä... Minkä arvostelun annatte te, parooni Klaus, Johannes maisterista?« «Hm! Minä en tunne häntä. Mutta eihän hän ole maisteri, ylioppilas vaan «.
"No, hyvää päivää neidit! Olettehan tulleet kaupungin kirkkoon ja ihan koko voimalla", sanoi mamseli. Tytöt pysähtyivät ja keittäjätär punehtui ja mamseli koetti häntä oikeen silmiin tähystää, silmiin, jotka lueskelivat hiekkamuruja ja kiven nupuloita torilla. "Kuinka teihin niin kovasti saarna vaikutti tänään kirkossa?" kysyi mamseli saadakseen juttua alkuun.
»Comines, Comines!» sanoi Ludvig, taas kavahtaen ylös ja ruveten syvissä mietteissään astumaan edestakaisin, »onpa tämä, kun onkin, hirveä saarna tekstisanoista: Vae victis! Ettehän toki väittäne, että herttua sitä kaikkea on vaativa?» Onnettomuutta voitetuille!
Minä katselin sitä tarkkaavaisesti, näin kuinka se hiljaa siirtyi kuviosta toiseen ja vähitellen läheni kaakeliuunin nurkkaa, ja minä tiesin vanhastaan että silloin kuin se sinne määräpaikkaan ennättää, silloin myöskin saarna tavallisesti loppui. Ja vihdoin olikin se sinne ennättänyt!
"Mutta kuuluukos se pappilan viljely papin toimiin?" kysäsi rovasti. "No kenenkäs se sitten, jos ei papin?" "Onhan se niinkin tavallaan, mutta sielunpaimenhan papin on etupäässä oltava." "Kyllä se rovasti vainaja oli hyvä saarnamies! Yhtä Jumalan sanaahan ne tosin kaikki papit saarnaavat, mutta ei se kaikkien saarna ole yhdenmakuinen. Mutta kyllä se rovasti vainaja oli jalo saarnamies.
Siinä oli paras todistus hänen syyllisyydestään, josta mamseli toivoi piankin saavansa jotain muutakin kuulla. Saarna loppui, vaan kun se ikään loppunut oli, niin Munkkiniemen piiat alkoivat joutua kirkosta pois. Nyt täytyi mamselin luopua tavallisesta tavastansa istua kirkossa loppuun asti ja hartaudella jumalanpalvelus lopettaa. Hän kiiruhti Elsan kanssa perään, ja saavutti tytöt torilla.
Tuolla asuu vanha Saara", jatkoi hän, piiskan varrella viitaten alas laaksoon; "vähitellen, pitkällisillä tuskilla, kalvaa tauti hänen elämänsä lankaa, ja vaikka hänen ainoana tukenansa on pieni kivuloinen, keuhkotautinen tyttärensä, on hän kuitenkin aina nöyrä, kiitollinen ja onnellensa tyytyväinen. Tämän vaimon elämä on paras saarna koko kyläkunnalle.
Mutta olkoonpa saarnamme aine mikä hyvänsä, yhtä asiaa siitä ei saa puuttua, jos se on olevinaan kristillinen saarna, nimittäin että Kristus, vapahtaja, on saapuvilla, ja että vapahdus on täytetty. Tässä valossa tulee kaikkia aineita tutkia ja valaista. Me emme koskaan saa pitää semmoista saarnaa, jonka mikä hyvänsä hurskas juutalainen rabbi olisi voinut pitää, ja tätä tehdään kuitenkin usein.
Korskast' iski hän kekälesilmäns Ympäri kirkon morsiomiin: Morsiot vapisi, vaan vihan vimma Sulhojen rintoja karsi ja söi. Saarna kun kaikui, Pojarin orhi Sanoja kuunteli Pojari ei. Ylpeäll' orhill' ylpeä herra Hopeasatulall' istuvi vaan, Kultapa suitsist' orihin hohtaa. Kiireest' ain' alas kannuksihin Herra on kullan ompelehissa. Kasvot, kuin sydän, synkkä on yö!
Päivän Sana
Muut Etsivät