Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Ma rauhatonn' olen vuoteella, Ja luonnon kuultelen taistoa, Ja aina nuoli kuin maahan lyö, Minunkin rintani lyö. Niin vuoroin rintani säpsähtää, Käy vuoroin kylmäks kuin järven jää, Nuol' ampui taas! Isä maailmain, Oi, suojaa kukkastain! Hälläpyörä 13/11 1868; Kaikuja Hämeestä 1872. EP
URMAS Säpsähtää, koettaa tyyntyä: Sinäkö, Heljä...? Käy häntä kohti: Olin niin ajatuksissani... HELJ
Kun esimerkiksi suuri hunajan ryöstäjä, suunnaton Sphinx Atropos, tuo kammottava perhonen, jolla on selässään pääkallon kuva, tunkeutuu pesään, salaperäisiä, vastustamattomia, sille omituisia loitsujansa hyristen, niin uutinen kiertää paikasta paikkaan, koko kansa säpsähtää kauhusta oven vartiasta viimeisiin työmehiläisiin saakka, jotka tuolla syvempänä ovat viimeisiä kennokakkuja valmistamassa.
Niinkö? kummastuu R. Minäkin tunnen hänet. Sanokaa minulta terveisiä, jos pääsette hänen yhteyteensä. Kun "luennolta" palatessa H. saa kuulla minulta saman uutisen Jussi V:sta, säpsähtää hän ja lausuu: Kuulkaa, koettakaa herran nimessä päästä hänen yhteyteensä sekä kysykää, onko hän tunnustanut ja niin ollen kertonut minustakin. Koettakaa jo tänä iltana, että minä huomenna saan kuulla.
Lyygia säpsähtää: ulapan suulla kohoaa kuin porttina valtavan korkea kallioseinä, saari, joka nousee varmaankin, siltä tuntuu heistä tällä hetkellä, kymmeniä syliä pystysuorasti veden syvyydestä: niin omituisesti suurentaa illan autere korkean kallion hahmoa. »Katso, Böcklinin Kuolleiden saari, mokomakin», sanoo Muttinen matalasti. »Minä pelkään», vastaa Lyygia hiljaa, ja värähtää sitä oudommasta kauniin näyn ja kammon onnesta, kuta lähemmäksi he tulevat mustaa kallionseinää.
Sitten kannetaan ruumisarkku ulos; sitä kantaa kuusi miestä, jotka ovat paljain päin, ja he nostavat sen vaunuille. Saatto lähtee liikkeelle, kaksi pappia astuu lähinnä vaunuja. Lapsia ja muita uteliaita seuraa etempää. Matkustavainen kulkee kirkkomaan ohi, juuri kuin saatto kääntyi sinne menemään. Hän pysähtyy, säpsähtää ja seuraa sitten muassa. Saattojoukossa oli myös Pietari Ström.
Nyt kauan teille neuvotaan, Mi kävi teilt' ennen rentonaan, Niin hyvin kuin syönti, juominen, Ett' yks' kaks kolm' on siinäki tarpehen. Kyll' laita aatos-tehtahan Sama on kuin kankurin kudonnan: Yks polkemus ... tuhat lankaa säpsähtää, Ja toisa toisa lentää pirta, Yks helskytys ... ja lankain virta Näkymättä luo tuhat yhdelmää.
Ja silmäin seudut ja ohimo erittäinkin vetivät puoleensa. Erään suuren puodinikkunan eteen he pysähtyivät ja rupesivat katsomaan siihen näytteille pantuja kuvia. Nyt oli Kertun tahtomattaankin kulkeminen heidän ohitsensa ja silloin hän kuuli heidän puhuvan keskenään suomea. Hänen täytyi oikein säpsähtää, niin kummalliselta se tuntui.
Niinkuin lintu, äkin kuultuansa pyssyn paukkehen ja luodin lennon, säpsähtää ja siivet lentoon luopi, niin, kun kuuli oven käyvän, säikkyi nuori vaimokin, mut kauhu muuttui riemuksi, kun vanhuksen hän huomas.
Hän tulee Tristanin vuoteen ääreen ja sanoo: "Ystävä, Kaherdin palaa. Olen nähnyt hänen purtensa merellä: se saapuu hitaasti, kuitenkin tunsin sen heti; tuokoon se teille parantajan!" Tristan säpsähtää: "Ystävä ihanainen, onko se varmasti hänen laivansa? Minkälainen on siinä purje?" "Erotin sen vallan hyvin, he ovat hilanneet sen hyvin korkealle, kun tuuli on niin heikko. Se on aivan musta."
Päivän Sana
Muut Etsivät