Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Mertsi Heitukka tahtoi nyt nähdä äitinsä. Ja kai ehkä hiukan näyttää itseäänkin. Edes jollekulle, että tässä hän nyt oli, miehenä, konttoristikin oli, kovasta kohtalostaan huolimatta. Siksi lähti hän siihen pitäjään, jossa kertoivat äidin elävän. Siellä hän sai kuulla, että äiti asui jossakin mökissä salon sydämessä, ja oli jälleen sairas, niinkuin usein ennenkin.
Se haipui kauas sumuun Jo äskeinen ukkossää, Ja salon hauskaan humuun Mun untuu viileä pää. KYNT
Veä se jokien poikki, Läpitse salon sinisen, Veä lännestä itähän, Luotehesta lounahasen, Juosta viljan joutusasti, Vikevästi viiletellä, Ilman tieltä eksymättä, Poikkeamatta polulta, Juosta kullaisna keränä, Hopiaisna sykkyränä, Läpi viian vilmeikön, Kangasten kapeikkojen, Läpi soien, läpi maien, Läpi korpien kovien! Pohjan tyttö, viljaneiti.
Mielikki metsän emäntä, Tapiolan tarkka vaimo, Kukuta nyt koiroani, Haukuta hakijätani, Sisällä salon sinisen, Korven kultaisen kuvussa! Elä haukuta havuja, Kuusen-oksia kukuta; Haukuta havunalaista, Kuusen-oksan istujaista!
Asemapäällikön valkea vene hohtaa teloillaan päiväpaisteessa. Tavarajuna seisoo siellä odottamassa. Se on varmaankin seisonut jo tunnin. Savukiemura veturin piipusta kohoaa rauhallisesti ja hitaasti. Sillä ei ole kiirettä silläkään näin salon sydämessä. Vihdoin se viheltää, niin että kaikuu ympäri järven rantoja, ja lähtee puhkuen menemään.
Vaka vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki: "Hyvin meihin metsä mieltyi, metsä mieltyi, korpi kostui, ihastui salon isäntä, taipui ainoinen Tapio. "Mielikki, metsän emäntä, Tellervo, Tapion neiti, metsän neiti muoto kaunis, metsän piika pikkarainen, läksi tietä neuvomahan, rastia rakentamahan, tien vieriä viittomahan, matkoa opastamahan.
ja me karhuja siliteltäisi, salon hirvejä hyväiltäis, ja yötämme vartioimaan jalopeurat ympäri jäis. LAULU KEV
Silloin vaunut pysähtyivät ja lapset hyppäsivät alas pyytämään raikasta vettä; se oli salon jaloa viiniä, niin kirkasta kuin kristalli, sillä se tuli vuoren kuninkaan lähteestä, joka oli ihan lähellä vanhaa mäntyä. Silloin pikku Ester toi vettä ja tavallisesti sai vaivastaan vaskirahan, vaikka hän ei koskaan mitään pyytänyt, sillä ilmaiseksihan Jumalakin antoi sitä kaunista vettä, ajatteli hän.
Tätä luultavasti Vähän-Aasian suurta jumal'äitiä esittävää kuvapatsasta on arveltu siksi kuvaksi, jota kreikkalaiset sanoivat kivettyneeksi Niobeksi; mutta ainakaan Pausaniaan kuvaus ei siihen sovellu. Arat salon immet: alkutekstissä "nymfi-jumalattaret". Akhelō´ios-virralla tarkoitetaan tässä erästä Sipyloksen vuoristosta virtaavaa jokea tai puroa, jonka nimenä myös esiintyy Akhélēs.
Nokkela on onnen neiti, impynen ilohaluinen: veikistellen, keikistellen tuolla se vastahan tulevi, soitellen somerta rannan, metsätietä tepsutellen; kättä antoi, alas katsoi, posket vienosti punersi, sanat suussa sammalteli, ääni verhottu värisi, kuin lipinä lehdon tuulen tai loiske etäisen aallon. Laulaja todeksi luuli, käsi tyhjeä tapasi, kaukana salon sisässä läikkyi nauru neien nuoren.
Päivän Sana
Muut Etsivät