Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Mutta hän ei olisi mistään hinnasta niin tehnyt eikä särkenyt sitä hiljaista luottamusta, mikä heidän välillään oli. Mutta itse asia pysyi ennallaan. Uutela tunsi itsensä kuin rengiksi, joka huomaa mahdottomaksi enää jatkaa palvelusta, mutta ei kuitenkaan rupea rivosuiseksi, vaan koettaa äänetönnä ja raskasmielisenä raataa vuotensa loppuun. Loppuun? Sepä se oli hänet epätoivoon painaa.
VOITTO. Tosin, vaan paha kyllä, myös minuakin. KUSTAA. Mitä minä sitte teen? VOITTO. Nait. KUSTAA. En minä rupea arpaa heittämään; en minä tahdo koskaan antaa itseäni semmoisen vaaran alaiseksi. VOITTO. Olkoon niin. Mutta silloin sinun täytyy varmaankin naida, sillä minä en sitä koskaan tee. Veliseni!
Liisu ei sanottavaansa saanut loppuun lausutuksi, ennenkuin muori hämmästyksissään huudahti: »No hyvänen aika, älähän toki komeliantiksi rupea! Tyttö hupsu! Jumalaa rukoillessa polville lasketaan, vaan ei ihmisten eteen. Hyvänen aika tuota lasta! Pidä sitte tuo Jaakkosi, koska se niin hirveän hyvä on.» »Jumalan kiitos, että vihdoinkin äiti luopuu turhasta toivostaan.
Eikö liene pakosta rupeaminen, kun vievät tästä parhaat peltosi ja pitää purkaa rakennuksesi rautatien tieltä. Vaan jos minä en pura. Pakosta se on purkukin, kun niiden ei auta väistyminen siitä suunnasta, mistä ruunu on käskenyt kulkemaan. Purattaneet ne ovat suurempiakin taloja. Ne eivät kierrä muita kuin kirkkoja. Junnu ei rupea inttelemään. Mikä niiden tietää, mitä ne ovat.
Kyllä minä tiesi raivaan, vastasi Rikberg varmana. Onhan meille maailmassa tilaa meillekin! puhui Ester iloisella luottamuksella. En tahdo mitään muuta, kun pidät huolen siitä pienestä elämästä, joka meille syntyy. Itsestäni aina huolehdin. Ei hätää mitään! vakuutti Rikberg. Kunhan et vain rupea katumaan, niin kaikki käy hyvin.
Vaan enköhän sitte rupea joksikin opettajattareksi, kun ensin olen käynyt tyttökoulun läpi ja sitte oleskellut vähän aikaa Helsingissä laajentamassa tietojani ja ehkä vähän huvittelemassakin, vastasi Elsa leikillisesti. Sinä sopisit parhaiten rouvaksi, Elsa, jonkun etevän miehen rouvaksi, jonka kodin sinä hoitaisit ja kaunistaisit, sanoi Arvi, ihastuksella katsoen Elsaan. Minäkö rouvaksi?
Vaikka toiselta puolen mikäs sinulla sentään on hätänä. Pääsethän sinä hänestä erillesi, saat toisen ja paremman sijaan JOHANNES. En rupea minä niihin puuhiin enää tuon koomin. Tästä ensimmäisestä yrityksestä sain jo kylläni. KORTESUO. Rupeat hyvinkin. Annahan olla kun vähän aikaa kuluu, että tämä alkaa haihtua mielestäsi. JOHANNES. Ei se ikinä haihdu.
Hänen päähänsä ei pälkähtänyt, että hänen sanansa, vaikka olivatkin todet, merkitsivät: »tyydy kohtaloosi ja rupea Vinitiuksen rakastajattareksi». Mutta Lygia tunsi vielä huulillaan hänen eläimellisen intohimoiset ja polttavat suudelmansa ja niitä muistellessa kohosi häpeän puna hänen kasvoilleen. "Ei ikinä!" huusi hän kiivaasti. "En jää tänne enkä mene Vinitiuksen luo."
Rupea nyt levolle; ehkäpä vielä ennätämme kahdessa päivässä Kuusivuorelle, jossa lähimmät suomalaiset asuvat; onhan täälläkin hyvä olla; nuku nyt!" Kun pojat seuraavana päivänä tulivat takaisin nuotiolleen, heillä oli mukana muutamia ansoistaan saatuja kiirunoita.
Kenenkä kanssa? Kahilaisen Jukan. Vai Jukan!... Olisinhan minäkin sinut ottanut, kun olisin tiennyt, jotta sinulla on niin kiire. No ... ei saa!... toisen omaa! No saapi... Menenhän minäkin naimisiin ... enkä kuitenkaan rupea jo näin aikaiseen jurottamaan. Ei saa! Missäs se nyt se Pentti on? Ka tässä!... Joko se nyt sitten on asia päätetty ... niin jotta se pitää?
Päivän Sana
Muut Etsivät