Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025


Chilon nousi, mutta ei saanut sanaa suustaan. Vaistomaisesti vetäytyi hän Vinitiuksen vuodetta kohti, ikäänkuin etsiäkseen sieltä turvaa. Hän ei vielä ollut käsittänyt, minkätähden mies, joka oli teettänyt hänellä palveluksia ja joka tavallaan oli hänen rikoskumppaninsa, tuomitsi hänet, sen sijaan ne, joita vastaan hän oli rikkonut, antoivat hänelle anteeksi.

Minä olen rikkonut heikkoudesta ja SIIRI. Sinä olet siis rikkonut! Mutta minä en todellakaan voi lukea nyt. TUURE. Mutta koetahan nyt malttaa EDELLISET ja AGNES. Jättäkää hänet minun huostaani. TUURE. Ah, te! Niin, puhukaahan te hänelle. Nainenhan ymmärtää kuitenkin aina paremmin kuin mies, mitenkä sairasta lasta on lohdutettava. AGNES. Jättäkää meidät hetkeksi kahden kesken. SIIRI ja AGNES.

"Anna minulle anteeksi! anna minulle anteeksi, isä, kaikki, mitä olen rikkonut sinua vastaan". Itku valtasi taas hänet ja pää vaipui alas isän polville. Pastori otti ihmetellen pois silmälasinsa ja laski ne pöydälle. Sitten hieroi hän silmiänsä ja katseli hämmästyneenä tytärtään. "Mutta, rakas lapseni, mikä sinun nyt on?" sanoi hän, yrittäen nostaa Ainoa pystyyn, "mitä sinä olet tehnyt?"

Ja tämä ajatus, että olisi kuitenkin yksi, joka häntä puolustaisi, varmuus siitä, antoi taas voimaa. Hän ei ollut rikkonut ketään vastaan, ei ketään! Ei ollut yhtään ainoatakaan, joka olisi voinut viskata ensimäisen kiven! Hän sai ja voi olla niinkuin oli. Jos äiti tahtoo olla syrjäisten liitossa häntä vastaan, niin olkoon, hän ei sille mitään voi. Elsa painui umpimielisemmäksi äidille.

Viimein pani hän hiljaa kädet ristiin, vaan silmänsä katselivat yhä tuota korkeata kalpeata hahmua, joka hänen edessään istui. "Olen pahasti rikkonut sua vastaan, Marit", sanoi hän viimein ja kyynel nousi hänen silmäänsä. "Sitä on myöhäistä miettiä nyt, Anders Bjaaland", vastasi Marit ja katseli vakavasti hänen silmiinsä.

Hän kuulee "Herran pettämättömän äänen huutavan sisässänsä: sinun pitää toimittaman suuri kuninkaan-työ Norjassa". Ja kun Skule on ottanut kuninkaan nimen, hän uskaltaa kysyä: "Jumala, Jumala miksi rankaiset minua niin kovasti, minua, joka en ole mitään rikkonut?". Mutta pian hän havaitseekin rikkoneensa, Ingaa ja Margaretaa vastaan, joilta hän on sulkenut sydämmensä, voidaksensa muka siten paremmin täyttää kuninkaallisia velvollisuuksiaan.

Nyt Julia herää; pois ma häntä vaadin Ja tyynnä taivaan työhön tyytymään; Mut melu haudasta mun karkoitti; Hän ei mua seurannut, vaan toivotonna Lopetti henkens' itse nähtävästi. Muut' en ma tunne. Naimisesta tiesi Myös imettäjä. Jos mit' olen tässä Ma rikkonut, niin henki-kuluni, Vain jonkun hetken ennen määräaikaa, Lain ankaran ja julman uhriks annan.

Ei, sanoin minä, yhä itkun kanssa taistellen. Jääkäämme yöksi tänne, antakaa minun kuunnella, mitä teillä on sanomista. Tehkää, niinkuin tahdotte, minä olen valmis lähtemään, milloin herra maisteri tahtoo. Minä olen pahasti rikkonut enkä voi koskaan saada rikostani anteeksi. Herra on armollinen, sanoi hän. Et usko Häneen, jos epäilet, että Hän kerran sinullekin anteeksi antaa.

Eikö sen kosketuksesta unohdu, mitä ihmislapsi on toista vastaan rikkonut? Vai onko niin, että paljo voi tulla anteeksi annetuksi, mutta jos ihminen on ollut toisen elämän hallana, silloin ei rinnan jäät sulakaan, sillä halla vei itse elämän, vei anteeksi antamisen ja rakastamisen kyvyn?

*Minä* Nils Lykken morsian! Tuntuu kuin olisi unta, kaikki tämä, mitä tänä yönä on tapahtunut. Oi, mutta niin ihanaa unta! Minun rintani on niin keveä. Ei ole sielussani enää katkeruutta eikä vihaa. Minä tahdon sovittaa kaikki vääryyteni. Olen ollut tyly äidilleni. Huomenna menen hänen luokseen; hän antakoon minulle anteeksi, mitä olen rikkonut. Ja suokoon suostumuksensa liittoomme.

Päivän Sana

anteckna

Muut Etsivät