United States or Heard Island and McDonald Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hongat, kuuset huminallaan Häntä täällä tervehtii. Pieni mierolainen aina Yhä rientää eteenpäin, Eipä murhe mieltä paina, Rallatellen laulaa näin: »Hopsis, jalat! Väsymystä Tunnetteko? Talohon Kohta päästään, siellä kystä Minulleki kyllin on. Hongat, kuuset, vaiheitani Tahdotteko tietää te? Kuulkaa, tässä kulkeissani Nyt teille kerron ne!

Vapaus, vapaus, oi! Oi, vapaus, perintö taivahasta Sun alttarisi pyhäks tunnustan. Sa alkuasi olet Jumalasta, Siks polviani sulle notkistan. Jos Nova-Semljan tuntureilla oisin, Ma onnellisna sittäik' olla voisin, Kun johtajanain vaan on vapaus. Vapaus miettiä ja toimiskella, Ei hurjain teitä rientää raivona, Ja aattehet myös julki lausuella, Kun totuus niissä vaan on pohjana.

Kas, setä Marcus, kuinka rientää hän! En tiedä, rakas täti, mitä tahdot. MARCUS. Tule, Lucius, älä tätiäsi pelkää. TITUS. Hän ei tee pahaa; hän sua rakastaa. POIKA. Niin rakasti, kun isä Roomass' oli. MARCUS. Lavinian merkit mitä tarkoittavat? TITUS. Laps, älä pelkää. Jotain tarkoittavat. Kas, Lucius, kuinka sinusta hän pitää; Johonkin tahtoo sua kanssaan viedä.

Hämmästyneenä ja varsin iloisena pyysin anteeksi, ett'en voinut seurata kutsumusta, syystä että minun täytyi rientää toiselle suunnalle, mutta jätin hänelle nimikorttini ja sanoin vast'edes kernaasti tulevani häntä tervehtimään, jos hän sen sallii.

Kuin kyyhkyt syömätouhussansa nokkii jyviä, ruohonpäitä rauhallisna, vaill' ylpeyttään tavallista, äkin eväänsä jättävät, kun ilmestyvi jotakin, joka säikähyttää heitä ja huolella myös suuremmalla uhkaa; niin joukko äsken saapunut tuo jätti nyt laulun sekä kohti vuorta riensi kuin rientää mies, mi tiedä viel' ei, minne; ja mekin oltiin yhtä nopsat lähtöön. Kolmas laulu

"Te kuuntelitte meitä eilen", lausui Dagobert minulle seuraavana aamuna, kulmat synkissä rypyissä, kun minä, peljästyneenä hänen äkkiarvaamattomasta läsnäolostansa, aioin etehisessä rientää hänen ohitsensa. Hän näkyi odottaneen minua.

Mutta hätäisenä päästä pelastamaan, mitä vielä pelastettavissa oli, toivoi Vilho itsellensä siipiä voidaksensa pikemmin rientää vaaran paikkaan. Kauan oli jo tämä kulku kestänyt, moni salakari ja hiekka-särkkä oli sivuutettu eikä vieläkään oltu perille päästy.

Minä kokoon ihmisiä, he ottavat hänet kiinni kiinni hänet ottavat, vaan sama se sinut minä pelastan, vaikka kadotankin hänet. Minä luulin hänestäkin olevan toivoa, mutta nyt kadotan hänet sinä olet pelastuva, isäni". Hän aikoi rientää ulos, mutta Gunnar asettui oven eteen ja pidätti hänet.

Onni on etäällä, sitä kohden on kiirehdittävä. Lyhyt on aika, matka on pitkä, polku kivinen, myrskyinen elämän sää. Mutta rientää täytyy, ei etsiä suojaa, ei levähtää. Kaukana on onni, kaikki ihmiset rientävät kohti onneaan. Mutta rientää on turha, kukaan ei ehdi sinne, kaikki saavuttaa kuolema, kun he tuskin ovat päässeet puolitiehen. Joku toinen runoilija lopettaisi jo tähän.

Miespolvi menee, ja toinen tulee; mutta maa pysyy ikuisesti samalla kannalla. Aurinkokin nousee ja aurinko laskee, ja rientää taas paikkaansa, josta hän nousee. Tuuli kulkee etelään ja kiertää pohjoiseen, kulkee alinomaa kääntyellen ja kierroksilleen palaten. Kaikki purot laskevat mereen, mutta meri ei täyty; sinne, minne purot laskevat, ne aina uudelleen palaavat.