Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Niin, hyvä herra, naisellisen turhamaista olisi tekeytyä kylmäksi ja pilkalliseksi. Pois se! Te ansaitsette saada nähdä minut yhtä todellisena kuin itsekin olette. Rakastan teitä vielä, Tellheim, rakastan teitä vielä, mutta siitä huolimatta v. Ei enempää, rakkahin Minna, ei enempää! Siitä huolimatta, sitä suuremmalla syyllä en enää koskaan salli sen toistuvan; en koskaan!
Se tunnustus olisi jo aikoja sitten lähtenyt huuliltani, vaan minä olen peljännyt sen seurausta, nimittäin että menettäisin hänen, joka minua on aina suurimmalla rakkaudella kohdellut, joka on katsonut minuun kuin korkeampaan olentoon. Oletko itse ajatellut, miltä se tuntuu, kun rakkahin meiltä ryöstetään?" "Ja oletko sinä ajatellut, onko oikein iloita ryöstetyn tavaran omistamisesta?
Mitä kuulen? Ihmetyttääkö se teitä? Ottakaa, hyvä herra. Ette kai ole vain teeskennellyt? v. Jumala! ja näin voi Minna puhua! Te ette voi olla omani tuossa *yhdessä* tapauksessa: minä en voi olla teidän omanne missään tapauksessa. Teidän onnettomuutenne on luultava; minun on varma. Jääkää hyvästi! v. Mihin nyt, rakkahin Minna?
Oh, Alfred, Alfred, minä en voi luopua sinusta. Vaan rakkahin Rita, olehan toki järkevä! En, minä en välitä rahtuakaan järkevä ollakseni! Minä välitän ainoastaan sinusta! Sinusta yksin koko maailmassa! Sinusta, sinusta, sinusta! Päästä, päästä, sinä kuristat minut ! Oo, jospa sinä tietäisit, miten olen vihannut sinua ! Vihannut minua ! Niin, kun sinä istuit tuolla sisällä itseksesi.
Pyhä Maria, huudahti vanha, puhelias nainen paksulla alasaksan murteella, milloin tulee loppu tästä kurjuudesta, johon pyhimykset ovat meidät tuominneet meidän syntiemme tähden? Sano, rakkahin neiti, missä paikassa maailmaa me nyt olemme?
Alexas, tule! Hänenkin kohtalonsa! Anna hänelle vaimo, joka ei osaa kävellä, rakkahin Isis, sitä sinulta rukoilen! Ja anna sen sitten kuolla, ja laita hänelle vielä pahempi sijaan, ja pahemman jälkeen vieläkin pahempi, kunnes pahin kaikista saattaa nauraen hänet hautaan, tuon viisikymmenkertaisen aisankannattajan!
Ja laulakaamme kaikki nyt täysin sydämin, kuink' on tää maamme kallis ja meille rakkahin, mut Herrallemme harras myös kiitos kohotkaan, ett' armostaan loi meille näin armaan isänmaan! Punkaharjusta. Oli kerran miestä kolme, jotka sattuivat Savosta kulkemahan kuuluisahan, haluisehen Helsinkihin. Tuunan salmehen tulivat, joss' on saari salmen suussa; yli salmen saatettihin sille puolen Punkaharjun.
Vaikka tämä rakastettava ja lempeä neitonen olikin lauseissaan hyvin varovainen, saattoi äiti kuitenkin arvata hänen olevan hyvin onnettoman. Kirje kuvasi niin elävästi hänen tilaansa ja luonnettaan, että muistan sen melkein sanasta sanaan. "Rakkahin äitikultaseni!
"Täällä on kirje sinulle," sanoi hän, antoi sen minulle ja poistui. Minä otin kirjeen, kääntelin sitä hetken, avasin sen ja luin m.m. seuraavaa: "P:ssä Kesäkuun 10 päivänä 1869. "Rakkahin veljeni Kyösti! "Armo, laupius ja rauha Isältä Jumalalta ja meidän Vapahtajaltamme Herralta Jesukselta Kristukselta tulkoon runsaasti osaksesi!
Tuo poika, Dmitrini, joka halpana Palautui äitinsä tykö, niin kuin sä, Parempi oil hän kuin näkyi olevan; Monissa tappeluissa hän jalosti Oil sotinut, ja urhoollisuutensa, Pultaavan voiton myös oli päättänyt; Hän oli haavoitettuna, rakkahin Hän oli tsaarin mies, oli kenraali."
Päivän Sana
Muut Etsivät