Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Ei kestänyt kauvan ennenkuin hän oli raivannut itselleen tien sille ulkohuoneelle, jossa vanha Niilo pidettiin vankina. Hänen voimansa paisuivat kahdenvertaisiksi, kun hän huomasi Venäläisten soturien kantavan haavoitetuita pois. Lujalla iskulla kaatoi hän soturin, joka oli ovella, ja kuuden jääkärin etunenässä ryntäsi hän sisälle.
Hän oli mies, joka oli itse raivannut elämänsä tien ja rehellisesti ponnistaen voimiansa ja luopuen monesta nautinnosta kohottanut isäinsä kodin sen rappiotilasta sekä turvannut äitinsä ja siskojensa tulevaisuuden.
Felton'in silmäys paljasti mylady'lle kaikessa laajuudessaan sen alan, jonka hän oli raivannut itselleen tuolla ainoalla sanalla. Mutta nuori upseeri pysyi äänetönnä ja liikkumattomana, hänen silmäyksensä vaan oli puhunut. Minä olen vihamiesteni käsissä, jatkoi hän sillä innostuksen äänellä, jonka hän tiesi olevan puritaaneille ominaista.
Oli rakentanut sen nuusniekan ... ja hänkö ei ollut muutenkin täyttänyt täällä velvollisuuksiaan... Sen niekan ja peltoa raivannut lisää... Silloin täällä ei ollut mitään. Huokealla sai Muttinen sentähden tämän, osasi ostaa halpaan aikaan. Sitten hän rustasi tuon huvilansa. Ja pahimpaan louhikkoon... Siihen hänen nyt piti se teettää.
"maasta parhaimmasta päällä maan ja kansasta sen, hänen kansastaan." "Aion puhua siitä kansasta, joka taistellen nälän kanssa on täällä kylmässä, kolkossa pohjoisessa ilma-alassa tämän maan raivannut kylmästä korvesta, joka on tehnyt tämän maan mahdolliseksi yhteiskunnallisille ihmis-asumisille.
Paavo Kontio olisi voinut todellakin uskoa sitä, mutta rakkausko nyt esti hänet vastaamasta hänen kirjeisiinsä ja ylimalkaan hänelle pienintäkään elonmerkkiä antamasta? Ja rakkaushan juuri edellytti hänen syyllisyyttään, sillä jos hän todellakin oli raivannut tieltään miehensä, ei se ollut voinut tapahtua muusta kuin rakkaudesta! Rakkaudesta? Ketä kohtaan?
Jos yksinkertaiset kertomukseni suomalaisten elämästä ja eränkäynnistä voivat herättää harrastusta ja säilyttää muiston vieraasta kansasta, joka uskomattomia vaivoja ja puutteita kärsien on raivannut korpia viljelykselle ja on nyt saatettu yhdenvertaiseksi meidän, ruotsalaisten, kanssa, tämä vähäinen teos on saavuttanut tarkoituksensa. Tukholmassa marraskuulla 1893. GUSTAF SCHR
Hän oli välistä ollut Tervolassa talkoossa, ja Tervolan väki oli ollut hänen luonaan talkoossa. Hän oli raivannut itselleen aivan samanlaisen puutarhan, kuin Tervolassakin oli, ja oli saanut Annalta ohjeita ja neuvoja. Taloutta hoiti hänen sisarensa, reipas ja iloinen tyttö, josta heti tuli Tervolan tyttöjen hyvä ystävä.
Saarnallaan omaa-tuntoansa kevenettyänsä Betty oli raivannut tietä sääliväisyydellensä, ja istui nyt penkille, pyyhkäisi silmiänsä esiliinallaan ja sanoi puolittain jyrkästi, puolittain leppeästi: "Muuten minä en juuri usko, että teidän tarvitsee missis'iä murhettia.
«Ja kun olen raivannut itselleni uran», jatkoi Henrik, iloisesti suudellen äitiään kädelle, «ja saanut oman kodin, silloin, äiti, pitää sinun tulla luokseni ja jäädä luokseni, eikö niin?» «Ja mitäpä isäsi siitä sanoisi?» kysyi äiti yhtä iloisesti. «Oh, onhan hänellä kaikki siskoni hoitamassa hänen talouttansa, ja...» «Aiotteko istua täällä koko yön valvomassa?» kuului ääni ovesta kysyvän.
Päivän Sana
Muut Etsivät