Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. toukokuuta 2025
Siinä ommellessaan hän komensi: »Käskekääpäs rahtilaiset sen Kanasen akan panna ryykkyyrauta hiilille, jotta saa vähä näitä lahkeita sujauttaa!» Käskyä toteltiin. Rahtilainen jo huomautti Kenosen komenteluista: »Näkyy se tämä Kenonen jo opetelleen nuo isännänkin ilveet, kun se osaa jo noin äkkipäätään käskeä ja komentoa pitää.» »Joo. Osaa Kenonen!
Toinen rahtilainen jatkoi: »Ka mikäpäs siinä auttoi, kun vaatteet olivat väljät... Se näet tuo laihan miehen lihottaminen tulee niin kalliiksi, että ennen sitä sipaisee vaatteista liikaa pois.» »Mutta tuleehan niistä vielä Ihalaisellekin sopivat, kun laihduttaa tätä Ihalaista», kuului eräästä sopesta.
Rahtilaiset katselivat pieksämistä rauhallisina, lapset juoksentelivat ympäri tupaa, vaimoväet itkivät ja Anna Liisa veti Ihalaistaan takin liepeestä, rukoillen: »Ihalainen... Kuule, Ihalainen!... Elä nyt tapa tuota eto ketaletta, Ihalainen!» »Kova se on tuo Ihalainen vainajanakin tappelemaan!» ärähti muuan rahtilainen. »Kova!» murahti siihen toinen.
Hyvärinen tuhisi vain vasuntekopuuhissaan, ikäänkuin ei mitään huomaisikaan. Lapset hälisivät hyvin vilkkaalla tuulella, ja Anna Kaisa oli kahden vaiheella. Nyt puhui taas eräs rahtilainen: »Nämä Ihalaisen verkavaatteethan ne vain kapenivat.» Antti muljautti Kenoseen alta kulmainsa ja Kenonen varotti: »Elä muljauta, Ihalainen... Elä muljauta, kuule!»
Anna Liisa totteli. Kenonen istui jalat ristissä allaan ja alotti työnsä. Joku rahtilaisista huomautti: »No ei sitä joka talon leivinpöydällä tuommoinen tavara istu!» »Ei istu!» ylpeili Kenonen. »No ei! Ei ole Liperissäkään ennen pidetty pöydällä muuta kuin leipää, Jumalan sanaa ja huttuvatia!» pisti taas joku rahtilainen.
»Eihän sitä miestä sovi muutella ja entrailla», myöntää jurisi muuan rahtilainen totisena, leuka kädessä. »Ei!... Ei sitä sovi miestä», jurnutti toinen piippu hampaissa. Kolmas vahvistaa mörisi: »Ei!... Ja mitäpä tässä Kenosessa onkaan entrailemista!» »Eihän tässä mitä ole... Kenosessa!» myönsi toinen ja ruikkasi sylen.
Minkätähden sitä lyötiin?» »Jotta se heittäisi vinkumisen», vastasi yksi. »Vaan se heittikin henkensä», lisäsi toinen. Kuormasto oli jo lähtövalmis, kun Kenonen huomasi Antin tervapytyn kartanolla ja sanoi: »Vielähän siellä on se Ihalaisen tervatölkki... Miks'ei sitä ole pantu kuormaan?» »Kun se läikkyy», huusi yksi rahtilainen. »Se on niin täysi, jotta läikkyy», selitti toinen.
»Tellätkää, rahtilaiset, sieltä niitä Ihalaisen tupakoita piippuihinne palamaan», tarjosi toimissaan puuhaileva Kenonen, ja rahtilainen kiitti häntä, vääntäen puhetta: »Ka saapihan noita tässä tellätä!... Ihalaisen tupakoita!» »Saapi!... Ja miehen kirjoihinhan tämä Kenonenkin on papin kirjoissakin merkitty», kiitteli taas eräs rahtilainen.
Kuului vain mätkähdys ja sitten vaikeni sika. Eräs rahtilainen kurkisti reunan yli rankkitiinuun ja ilmotti sian kuoleman: »Se töllösi!» Anna Liisa, joka hääräili lampaiden kanssa, kuuli jotain epäselvää puhetta sian töllöämisestä ja kysyi hätäisenä: »Minkätähden se sika heitti vinkumisen?» »Ka kun sitä lyötiin halolla päähän», selitettiin. Kauhuissaan huusi Anna Liisa: »Herra isä siunatkoon!
Toinen rahtilainen vilkaisi Kenoseen ja vahvistaa julisti muristen: »Ooo-on!... Valmishan tässä on kulku Kenoselle.» »Valmis on kulku!» murisi joku, ja eräs jurautti syläistessään: »Vaaa-almis!... Kun vain tämä Kenonen ompelee pitsiä Anna Liisan paidan helmaan.» Niin sitä kehua jurnuteltiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät