United States or Kazakhstan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Sain sitäpaitsi siihen aikaan pyssyn ja jouduin metsän lumoihin, niin perinpohjaisesti, että vasta lähes parinkymmenen vuoden kuluttua tapasin itsestäni poika-aikain onkijavaistot. Ne olivat säyneet, jotka puhalsivat sen intohimon siihen tuleen, joka sitten ei ole sammunut.

"Vai niin, puolen tunnin matka tänne, toinen matka takaisin! Ei se neuvo kelpaa, Antti. Ne ovat päässeet liian pitkälle meidän edellemme, ovat kuulleet pyssyn paukaukset ja nähneet sinut. Emme niitä nyt enää tavoita, mutta kyllä ne vielä nitistämme; luota minun sanaani, ja tulepas katsomaan mitä minulla on." Nähdessään ammutun hirven Antti ihastui kovin.

Sill'aikaa on pyssyn pamaus lähtenyt maailmata kiertämään, on räikynyt pitkin järven rantoja ja palaa nyt Koivulanmäen rinteeltä moninkertaisena takaisin. Päivä on jo puolissa, kun koirat vihdoinkin väsähtyvät, ja miehet kokoontuvat heinäladon eteen saaliitaan teurastamaan. Meillä on niitä kantokuorma kullakin, ja me loistamme innosta ja kuumuudesta. Se oli ryöpäkkätä!

Otto siitä innostui: Ja Helmi ... ja ihan kaikki härnäisivät... Ja sitte menisivät vaikka Immosen härkää härnäämään ja vaikka mihin. Ja vaikka sylkäsisivät kaivoon, lisäsi puhdistautuva Esa. Ja Vesa vielä sylkäsisi vallesmannin pyssyn piippuun ... ja lukkarin mustepulloonkin sylkäsisi. Mutta me emme ole sylkäisseet kaivoonkaan... Vai olemmeko?

Millä oikeudella te tunkeutte asuntooni?" Yrjö ja hänen kumppaninsa vetäysivät lähemmäs ovea, nähdessään ojennetun pyssyn. "

Otto innostui siitä ja kerskasi: Ja minä kun ottaisin oikein ison pyssyn ja ampuisin... Vallesmannin pyssyllä kun minä ampuisin, niin koko kylä pelkäisi...! Vai eikö pelkäisi? Pelkäisi ... ja minä kun ampuisin telehvoonilla, niin se lentäisi ihan kaupunkiin asti ... ja vielä etemmä lentäisi, uhkaili siihen Esa. Ja näin rohkaistuina he menivät kauppiaalta ostamaan viidellä pennillä siirappia.

Mutta ennenkuin hän sai selville kuka tuo nuotion tekiä oli, alkoi koira vihaisesti haukkumaan sille suunnalle, jolla Olli kurkisteli. Nuotion tekiä tempasi heti pyssyn ja varustausi ampuma-asemaan.

Kuitenkin pyssyn, renselin, sai hänkin, renkinä Sai olla missä levättiin, sotilas melskeessä; Vaan tappelu ja passaus käi yhtä pulskeesti, Araksi hänt' ei kutsuttu, vaan hulluks jollonki. Palausmatkaa Sandels käi ja Ryssät ahdisti, Peräyttiin joen rannatse pois vitkallisesti, Ja joen poikki portahat käi joukon raitteella, Noin miestä kaksikymmentä olj siinä varjona.

Lieneekö ollut onnen kauppa vai taito tahi kenties oikeimmin molemmat yhdessä, vaan seuraus oli erinomainen; kyyhkynen heitti kuppuraa ilmassa ja putosi siipi runneltuna järveen. Pyssyn lauetessa syöksivät molemmat koirat pois, ja hetkisen perästä palasi Hurtta takaisin vielä elossa oleva lintu suussa.

Mun isän', nuori sotilas, niin sankarillinen, hän pyssyn otti, oli mies, viistoista täyttäen. Hän tietään kulki kunniaan ja kestää, seisten paikallaan, voi kylmää, nälkää, haavojaan, sen taisi taatto, sen.