Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Silloin, o silloin, sinä laupias Jumala, anna Jesuksen ansion tähden minullekin minun syntini anteeksi, että näiden kirkastettuin enkelein kanssa saisin kumartaa polvia sinun istuimesi edessä, eikä siellä ylhällä kukaan meistä puuttuisi.
"Minä en ole vielä nähnyt teidän lapsianne. Eiväthän ne vaan ole sairaana?" "Ei, Jumalan kiitos," vastasi Valentine. "Sitä tässä nyt vielä puuttuisi. Edellä puolenpäivän tulee heidän opettajattarensa ja he työskentelevät kello kahteentoista." Mathieu, jonka katse kohtasi Mariannen katseen, rohkeni nyt kysyä: "Eivätkö he saa syödä aamiaista teidän kanssanne?"
Minä yhden tunnen Leppävirroilla ... leskimies, niin pulska, niin pulska, ettei mihin panna... Rouva jo punastui harmista. Niin, saattakaa minut vaan koko maailman pilkaksi ja nauruksi. Se vielä puuttuisi... Herra siunaa, mitä tuosta nyt noin pahastutte. Enhän minä kuin leikilläni Sopimatonta leikkiä semmoinen. Lopo kävi hämilleen eikä osannut enää sanoa mitään.
Kohta ilmestyi siihen vadillinen höyryävän lämmintä palttua ja puulusikka. Kanto katseli tyytyväisenä, kun nälkäinen lapsi söi kyllikseen. Ettei mitään puuttuisi, tuli siihen myös kupillinen lämmintä maitoa. Oikean käden keskisormi! jatkoi kanto, kun Syyne oli syöntinsä lopettanut. Että härkä, lehmät ja vasikat saisivat myöskin kyllikseen ruokaa! pyysi Syyne.
»Kun ne anastavat koko sinun sydämesi.» »Eipä, sinähän sen anastat. Hallitset siellä aivan itsevaltiaana.» »Niin, nämä muutamat viikot vaan täällä maalla. Kaupungissa et minua joudu paljon muistamaankaan.» »Alma, Alma, mitä sanoisit, jos mieltyisin muihin naisiin?» »Se vielä puuttuisi!» Alma kavahti pystyyn hämmästyksestä. »No, no, elä peljästy, ei se tietysti koskaan tapahdu.
Mikä esti häntä kihlaamasta Sannaa, jos tyttö vaan itse siihen suostui? Ja miksei suostuisi, hyljätty kun oli ja kaikkien ihmisten ylenkatsottava. Eikä hän tytölle vastenmielinen ollut ennen, siihen melkein uskalsi luottaa. Palmusunnuntai silloin oli, kun hän näissä tuumissa astui mökkiin päin. Ja sen hän tunsi, ettei rohkeutta nyt puuttuisi.
Ja jos minulta koskaan puuttuisi voimaa ja rohkeutta, tahdon minä tulla tänne ja istua lasten tykö ja tahdon olla niin kuin het, toivova, uskova, rakastava, ja itseäni vahvistaa katsoin sinun esimerkkiäsi ja vakavaisuuttasi!» Tämä oli oikia juhlapäivä kaikille kylän lapsille. Kyllä he jo ennenkin olivat sydämellisesti rakastaneet Toivosta ja Elsaa.
Sinä johdatit niin, että kurpitsansiemenen pudotti tähän erämaahan lintu tai hurskas erakko, joka ehkä asui tässä luolassa ja kasvatti nuo omenapuut, sekä istutti tämän kurpitsaköynnöksenkin, jottei minulta puuttuisi astiaa, mihin panna lahjasi. Sinä johdit askeleeni tähän luolaan, tämän hyvän elukan olopaikkaan.
Kyllähän Suomessa, etenkin täällä pohjois-osassa olisi vielä paljon työtä tehtävänä, kun vaan ei taitoa eikä voimia puuttuisi. Kyllähän sitä taitoakin olisi, mutta se huolimattomuus se on sitä evästä, jonka kanssa jaksaa aikaa kuluttaa sekä kaikki hyvät toimet laimin lyödä. Mitä taas voimaan tulee, niin kyllä häntä sitäkin aina jotakin heruisi, kun vaan taitoa olisi.
Nyt sitä vastoin hän liikkuu siinä kuin kotonaan, painaen peukalonsa vain milloin mihinkin kohtaan kuin taitava kuvanveistäjä kosteaan savikimpaleesen. Samoin: jos Lönnrotin oma personallisuus olisi ollut vähemmän humaaninen, puuttuisi sen lempeä tuulahdus myöskin Kalevalasta.
Päivän Sana
Muut Etsivät