Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
HURMERINTA. Melkein kallistun sille puolen. NAATUS. Mutta sitä varten minun pitää saada vähän tietoja sanasta kippurahäntä. Ja minä kerran kuulin tämän pormestarin piian käyttävän sitä sanaa. Minä menenkin nyt häneltä kysymään. Hyvästi! HURMERINTA. Hyvästi. Ja kiitoksia. HURMERINTA. Mikä teidän on? Löikö se vähämielinen teitä, ja eihän vain puukolla?
Kun he saivat tietää mitä me tahdoimme, nousi eräs heistä, jättiläisen kokoinen mies ylös, otti pitkän puukon tupostaan, ojensi käsivartensa ja viilsi puukolla pitkin pöytää, karjuen: 'kenen teistä minä ensin tapan, kuten te ryssät tapatte meidän miehiä, niin teemme mekin teille. Sitten astui hän meidän luoksemme ja kysyi meidän nimiämme.
Tämä uusi ihminen on pienistä pienin ja kuitenkin hänen voimansa on suurista suurin. Hän on jumalan poika ja hänen isänsä häntä auttaa: Tällä taivaasta pudonneella puukolla hän hauin halkaisee, joka tulen on niellyt, ja tuli pääsee taas vapaaksi. Samaten Kristus, Pätöinen poika ihmisen rinnassa murtaa lopullisesti eläimellisyyden ja itsekkyyden kahleet ja vapauttaa jumalallisen järjen.
Nyt taas hän tähysteli yli päänsä ja virkkoi: Elä nouse, isäntä, sinne ylös ... minä olen ihan syytön ... se on ihan valetta se luulo ... elä lyö sillä puukolla ... siinä ei ollut kuin yksi näkijä ... vaan Piatta ei sano ... se ... on ... se ... on... Jännityksellä kuuntelivat läsnäolijat jokaista sanaa ja painautuivat sitten itsekseen huoaten ajattelevaisina istumaan.
"Kuka paholainen?" kysyi Luopion emäntä, joka oikein oli piintynyt siihen katsantotapaan, ettei hän mitään tiennyt. "Pilveisen Hannu se konna, hän minua puukolla vihloi; kas kuinka läpi vaatteenki on vuotanut!" "Mutta miten se olisi mahdollista? Mehän tulemme tuoltapäin; olisihan hänen pitänyt tulla meitä vastaan, virkkoi Luopion emäntä kummastellen.
Marabuti, joka oikeastaan oli charegiti, käänsi nyt hurjan vimmassa sitä kohtaan, joka niin odottamatta oli asettunut hänen ja hänen saaliinsa väliin, ja antoi nubialaiselle iskun puukolla, joka kumminki vain riipaisi tämän käsivartta, kun sitä vastoin häntä paljo väkevämpi ethiopialainen helposti paiskasi hänen maahan.
Ludovik XI käveli edestakaisin, ikäänkuin jotakin etsien, jotakin tuumaa, joka häneltä vielä puuttui. "Ehk'ei minun olisi pitänyt suostua häntä vastaan-ottamaan", hän vihdoin mumisi. "Nuo Italialaiset ajavat aina joitakin salavehkeitä puukolla ja myrkyllä. Niiden kanssa ei muu auta, kuin viisaus ja varovaisuus!" Villon vaan katseli eikä puhunut mitään. "Ota tämä pöytä", kuningas äkkiä käski.
»Mitäs se nyt pääpirun rinnalla, mutta»... Karhun Esaa nähtävästi miellytti tuo melkein vakavuudella lausuttu tunnustus. »Voi herran poika!» hän huudahti, »kun sais taas tehdä tuolla ... tuolla leikulla tuoretta ihmisen lihaa!» Hän joutui yhtäkkiä omituiseen raivoon, sätki puukolla ilmaa, hypähteli, pyörähteli, kiraisi hammasta ja ulahteli kuin ärsytetty suden penikka.
Mikko meni aivan turraksi, tuntui siltä kuin ei lähtisi verta, vaikka mihin kohtaan puukolla pistäisi. Vaaleana kuin haavan lastu olivat Mikon kasvotkin ja hätäiset silmät kuoppiinsa painuneina. Kuitenkin tointui hän siksi hämmästyksestään, että vapisten sanoi: Miten on mahdollista, että minut viedään Pietariin, vaikka asia on tapahtunut Suomen puolella?
NYYRI. Tää kaikk' on minun työni, kristityt! Ha! ha! ha! Hiisi teidät toisetkin Nyt vieköhön vaan! Ha! ha! ha! ANDRAEAS. Ken ompi Tuo vaimo, joka suruamme pilkkaa Ja ivaa kauhealla naurullansa? KAARLO. Hän on Kitkan vaimo. Oi kaikki hyvät ihmiset mailmassa! kuinka hän rääkkäsi pitkällä puukolla pispan pyhää ruumista, sen ohessa kauheasti kiroten ja hirvittäviä loihtu-sanoja lukien!
Päivän Sana
Muut Etsivät