Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Näettekö, minähän olen frakissa. Vai luuletteko, että teitä varten pukeusin näin? Mitä? Hän nauroi niin iloista raikasta naurua, että äidin täytyi siihen yhtyä ja väkisin meni Kirstinkin suu vähän hymyyn. Niin, enhän minä toki mutta antakaapa kun kerron. Minä olen, tiedättekö, käynyt ylhäisten herrojen luona, senaattorien ja sen moisten. Rahaa tarvitaan, rahaa, rahaa, ja aina vaan rahaa.
Tää maailma ol' eläintarha vaan ja apinoita ihmishaamut nuo ja onnen haave oli harha vaan ja elon taival suuri korpisuo. Mut kuinka kerran seuraan hienoston taas sitten mennä päätin kuitenkin. Tok' ensin hankin eläinnaamion, ja apinaksi aivan pukeusin. Niin saavuin suureen juhlasalihin ja tungoksehen frakkiherrojen ja puoleen kumpahankin tervehdin ma kättä puristain ja hymyillen.
Samalla minä myöskin tiesin, että itse yhä kartutin varojani ja tietojani, söin hyvin, pukeusin lämpimästi ja asuin mukavasti, ja jos tulin itseäni työllä rasittaneeksi minulla oli aina tilaisuus virkistyksiin ja huvituksiin. Mutta minä selitin, että sekä edellinen että jälkimäinen tosiasia oli seuraus pitkällisestä historiallisesta kehityksestä.
Kuka se olikaan, joka hänet herätti? Opettajatar? Ei! Opettajatarhan on ollut poissa jo kuukausia. »Joku minut herätti. Sanoi, että äiti on tullut. Ja minä pukeusin tähän uuteen pukuuni ja tulin tänne. Ja meillä on ollut niin hauska.
"Minä pukeusin varuksiini", sanoi Simo, "semmoisiin kuin minulla oli otin siunauksen äidiltäni, rohkeamieliseltä vaimolta, joka minulle puhui isäni urhotöistä meidän kauniin kaupunkimme palveluksessa.
Sievät pyhävaatteet. Muistatko, sininen pusero ja polvihousut? Muistan aivan selvään sinun, kuin sinä puit ne päällesi ja kulit niissä. Niin, vaan minä pukeusin niihin ainoastaan silloin, kun olimme kotona kahden. Ja niin tosissamme olimme. Ja minä kutsuin sinua aina Eyolfiksi. Vaan, Alfred, et suinkaan ole tätä kertonut Ritalle? Kyllä minä muistelen kertoneeni sen hänelle erään kerran.
Minusta täällä voisi olla niin runsaasti onnellisuutta meille kaikille kolmelle, Rita. Kuulehan. No? Mitä niin? Kun sain sähkösanomasi eilen illalla Niin? Niin mitä sitte? niin pukeusin vaaleaan pukuun. Niin, minä näin, että sinä olit vaaleissa, kun tulin. Olin pannut hajalle tukkani Tuuhean, lemuavan tukkasi. niin että se valui yli niskan ja selän Minä näin. Minä näin sen.
Hän nyykäytti iloisesti minulle päätään, siinä kun seisoin ovella, silmin seuraten häntä. Minä olin Lettiestä yhtä ylpeä, kuin milloinkaan äitini lie ollut. Aina hän oli ollut niin sukkela, helläsydäminen, herttainen olento, huolimatta hänen joskus vähä ylpeästä luonteestaan. Hänen sitte mentyä ja kirkonkellojen herettyä soimasta, pukeusin minä kiireesti ja menin tohtori Nashin luo.
Päivän Sana
Muut Etsivät