Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. lokakuuta 2025
vähäksi jää ja himmeäks sen rinnan, mit' teki sillä kolmas Caesar, silmin jos kirkkain katsotaan ja mielin puhtain. Jumalan oikeus, joka haltioi mun, näät hälle myönsi, käteen sen, min sanoin, suuruuden olla kosto Taivaan vihan. Nyt hämmästy, ma mitä virkan vielä: Tituksen kanssa sitten kostamahan se riensi verisyytä synnin vanhan.
Puhtain ja jaloin noista kolmesta oli kauimmin elänyt; hänen viaton sielunsa oli, vielä sata vuotta kuoleman jälkeen, pelastanut kovan kivenkin unohtumasta ja katoamasta! 16. VALTIOMIEHEN TY
Hän tähkäin taa jäi kätköhön ruispientarella siellä. Ma hehkuin, säikyin, sykähdin, hän lempeään ei kiellä; hänt' taas ja taas ma suutelin ruispientarella siellä. Mä häntä hain, hän hiipi luo, hän värjyi hehkumiellä: saa siunauksen hetki tuo ruispientarella siellä! Mut kautta kirkkaan kuudanvyön ja aamun valon vielä: hän puhtain riemuin muistaa yön ruispientarella siellä!
Felix meni puutarhan kautta semmoisella kasvojen muodolla, johon korkein ja puhtain innostus oli valoisan valtaistuimensa asettanut: hän riensi nopein askelin hiljaiseen kammioonsa ja kätki itsensä kaikkein omaistensa silmistä; kun hän sitte vihdoin astui rakkaittensa keskuuteen, laski hän merkillisesti naurahtaen nuottivihkosen vanhimman sisarensa, taidekumppaninsa ja ystäväisensä käsiin.
Herra Vigert nauroi: "No. sittehän saattaa sanoa, että teidät on oikein perinpohjin kukistettu, neiti Cecilia! Nyt voitte käsittää, miten auttamaton asia on, koska veljennekään, puhtain, jaloin, kaunein ja paras lakimies, ei saa mitään tehdyksi..." "Ei, älkää pilkatko!" keskeytti häntä Cecilia kiivaasti. "Tämä asia on minua enemmin surettanut, kuin voitte aavistaakaan.
EMILIA. Vetoa sielustani lyön, ett' on hän Uskollinen; jos toista luuletten, Se luulo pois! se pettää sydämenne! Jos sen on teihin joku konna pannut, Kirotkoon niinkuin käärmeen hänet taivas! Siveetön, uskoton jos vaimo tuo on, Miest' onnellist' ei silloin; puhtain vaimo On musta niinkuin parjaus. OTHELLO. Kutsukaa Hän tänne. Kavala portto, salasyntien Likaisen säilyn lukko!
Se oli hänen ehkä puhtain ja ihanteellisia muistonsa niistä monista naismuistoista, jotka vähän itsekukin olivat häneen jälkiänsä jättäneet. Elli miellytti tuossa puvussaan häntä vielä siksikin, ettei hän nyt, hänen vierellään maantietä astuessaan, muistuttanut entisestä itsestään juuri ollenkaan, ei asemastaan eikä tavallisesta ympäristöstään.
Miksi tuota raskahinta Tointa mulle annoit? Voi! Voiko turtua se rinta, Jolle taivas tunnon loi! Jos sa tahdot voimaas näyttää, Voithan enkeleitäs käyttää, Laske valovaatteissaan Heitä ulos maailmaan! Puhtain' eläen taivaan mailla Ihmistunteit' on he vailla! Heille suuret toimet heitä, Säästä kurjaa paimenneittä! Mitä minuun valtain riidat Koskee? Miksi sotaa hain?
Olintus, joka oli tottunut seurustelemaan kaikenkarvaisten joukkojen kanssa ja jolla paitsi uskoninnoitusta oli tarkka ihmistuntemuskyky, arvasi ehkä papin piirteistä osan siitä, mitä hänen sisässään kiehui. Hän kesti puhtain ja avoimin otsin Apekideen tiukan katseen. »Rauhaa sinulle!» hän virkkoi tervehtien Apekidesta.
Päivän Sana
Muut Etsivät