Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. lokakuuta 2025


"Kiitos", vastasi pormestarinna jääkylmästi, "samoin aion minä tehdä teidän puolestanne, rukoilla, että Jumala tekisi mielenne nöyremmäksi ja lempeämmäksi, rukoilla, että oppisitte ymmärtämään Vapahtajan sanat:

Tuo pieni sivukysymys: "hyvänen aika, miksi ei pormestarinna sano mitään?" vallitsi useampien ajatuksenjuoksua, eikä hyödyttänyt, että myöhemmin illalla kukin perhe pohti kysymystä kotonaan, ei asiaan siitä mitään valoa tullut. Mutta illasta tuli aamu ja sen mukana uusi puheentulva.

PORMESTARINNA. Valehtele jotakin! PALVELIJA. Mistäpä minä sen taidon nyt sieppaan? PORMESTARINNA. Sano vain aina päinvastoin. PALVELIJA. Niillä on konstinsa noilla rouvillakin. PORMESTARINNA. Eihän auta. Rouva Danell jos pääsee tänne, niin lyöttäytyy mukaan huvimatkalle. Ja minä en häntä tahdo, en millään! PALVELIJA. Minä sanon sille, mitä sylki suuhun tuopi. Ei saa kuitenkaan olla hävytön.

HILLERI. Piiat eivät suvaitse. PORMESTARINNA. Mitä se semmoinen on! Nyt, herra pormestari. Oliko pormestarinna hyvin ? HILLERI. Herra pormestari, hyvin! PORMESTARI. Eihän se ole kumma! Minä Hillerille sen sanon, vaikka ei Hillerin tarvitse muille sanoa, että tässä Hilleri näkee aika pormestarin! HILLERI. Ja yhdeksän lapsen isän, niinkuin pormestarinna sanoo.

POMMERI. No olkoon, eipähän sillä, että paljon painaa semmoinen nappikauppias, yks Rautiainen! PORMESTARI. No mamma, hommaa sinä sananviejä Rautiaiselle. PORMESTARINNA. Mutta ilmoita ensin, pappa, Hurmerinnalle, että saa muuttaa meiltä pois heti. Heti! PORMESTARI. Tarvitseeko sitä nyt ? PORMESTARINNA. Tietysti!

PALVELIJA. Enpä ole erottanut muuta kuin litranvetoisen lysolipullon. PORMESTARINNA. Minä tulen itse hommaamaan. Onko ruokatavarat jo kaikki laitettu? PALVELIJA. Millä aikaa? Ei suinkaan sitä joka paikkaan repeä samalla kertaa! Soitetaan eteisen ovikelloa. Se on rouva Danell, minä kuulen soitosta. Kuule, mene sinä eläkä laske tänne! PALVELIJA. Mitä minä sille sanon?

Varsinkin pormestarinna oli ottanut hänet turviinsa, hän nimitti häntä "prinsessa Ruususeksi" ja teki kaikki voitavansa kyllästyttääkseen nuoren tytön suuteloillaan ja syleilyillään ja puheillaan hänen ulkomuodostaan, joihin Ester ei tietysti voinut muuta kuin punastuen ja pakotetulla hymyllä vastata.

Lapin Mikko oli huomannut Tyyra vainajan ja kohta hän tarttui sitä sääreen ja hihkaisten viskasi ilmaan tähdäten sitä petäjään, jonka oksiin se sekosikin ja jäi sinne. Siitä innostuneina alkoivat toiset hävittää kaikkea mitä hävitettävää luulivat olevan, riehuivat aivan kuin hautajaisviinit olisivat päähän nousseet. Pormestarinna istui kaiken aikaa vapisten eikä saanut sanaa suustaan.

PORMESTARINNA. Minä en tahdo mitään muuta kuin sen vain, että sinä, pappa, aina pitäisit mielessäsi, että sinä, pappa, olet paikkakunnan korkein ja arvokkain virkamies. PORMESTARI. Onko sinusta sitten sopimatonta, että minä juon veljenmaljan hänen kanssaan? Sinähän olet hänet hommannut ja sellaisella touhulla meille asumaan ja olet ollut niin PORMESTARINNA. No pappa, pappa! Mitäs me nyt joutavia.

Pormestarinna oli kuin olennoitu vastarinta; silmäin katse, värisevät sieramet, lujasti yhteenpuristetut huulet, kaikki hänessä näytti kuin ampuvan vastustuksen teräviä nuolia Bengtin mielipiteitä vastaan.

Päivän Sana

suostunkin

Muut Etsivät