Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025


Jot' enemmän Niil' paisuu, sitä suuremp' On toivo; kun se laskee, silloin maamies Sen liejumutaan kylvää siemenensä Ja ennen pitkää siitä sadon niittää. LEPIDUS. Teillä on siellä kummallisia käärmeitä. ANTONIUS. On, Lepidus. LEPIDUS. Tuo Egyptin käärme sikiää siis tuosta mudasta tuon auringon vaikutuksesta; samaten tuo krokotiilikin. ANTONIUS. Niin aivan. POMPEJUS. Istukaa! Viiniä, hoi!

LEPIDUS. Lisää uutisia! AIRUT. Täytetty tahtosi on, suuri Caesar; Saat tapauksista joka tunti tiedon. Pompejus merellä on valtiaana Ja, niinkuin näyttää, niiden suosiossa, Jotk' yksin Caesaria peljänneet on. Satamat täynnä nurkuvia on; Vääryytt' on hälle tehty, väittää kansa. CAESAR. Sen arvasin.

Kolmessa kuukaudessa oli siis Pompejus uudistanut turvallisuuden merillä, valloittanut tuhat linnoitettua paikkaa ja ottanut 20,000 rosvoa vangiksi, jotka muutti Kilikian sisäosaan, jossa heistä syntynyt kaupunki sai Pompejopolis-nimen.

MENAS. Ma pyydän, nouse pois ja kuule mua. POMPEJUS. Odota hetki. Lepidon on malja. LEPIDUS. Mikä laitos se on tuo krokotiili? ANTONIUS. Se on muodoltaan itsensä kaltainen; ja on niin leveä, kuin sillä on levyyttä; tasan niin korkea, kuin se on korkea, ja liikkuu omilla jäsenillään; se elää siitä, mikä sitä ravitsee, ja kun se kerran hajoaa alkuaineisiinsa, niin menee sen sielu vaelluksille.

Ei Fulvian kuolo Ja muut sellaiset hellät seikat yksin Pakota lähtöön; hartaat ystävätkin Roomasta kirjoittavat, kovistaen Kotihin meitä. Caesarille pystyn Sextus Pompejus tehnyt on ja merell' On vallan saanut. Horjuvainen kansa, Jok' arvon antaa ansiolle vasta, Kun ansio on mennyttä, nyt alkaa Pompejon suuren teot siirtää poikaan.

Pompejus ja Krassus tulivat myöskin sinne ja triumvirit tekivät liittonsa uudestaan, sopien, että Pompejus ja Krassus olivat tulevat konsuleiksi seuraavaksi vuodeksi ja sitte saavat viideksi vuodeksi Krassus Syrian ja Pompejus Espanjan, sekä Caesar vielä viisi vuotta pitävä päällikkyytensä Galliassa. Seuraavana vuonna vei roomalainen päällikkö ensi kerran sotajoukkonsa Reinin yli.

Tää riittää. Hyvää yötä! Kätes, Antonius! POMPEJUS. Ensi koitos maalla. ANTONIUS. Niin oikein! Kättä päälle! POMPEJUS. Oi, Antonius, Sull' isäni on talo, mut, ei, nythän Olemme ystäviä. Tulkaa purteen. ENOBARBUS. Varotkaa putoomista. MENAS. Kojuuni tulkaa. Hei vaan, rummut soimaan, Ja torvet, huilut, hei! Neptunus kuulkoon, Kuin raikkaast' isoisia hyvästellään! Soittakaa, soittakaa, sen vietävät!

Septimius vain nyökkäsi, mutta ei virkkanut sanaakaan; samaa äänettömyyttä kesti yhä edelleen. Pompejuksen noustua maalle pisti Septimius takaa ja Akillas edestä päin häntä miekallaan. Tuntien kuoleman olevan jo varmana veti Pompejus levollisen arvokkaasti togan kasvoillensa ja laskeutui kuolemaan rannalle.

Tapausten tuima pakko toimiani Ajaksi kysyy; vaan sun haltuus tänne Jää sydän kokonaan. Italiassa Ylt' yltään sota riehuu, miekka välkkyy; Pompejus Rooman valkamaa jo uhkaa; Kaks yhdenarvoist' omamaista valtaa Vaarallist' eripuraisuutta siittää. Vihattu, valtaan noustuaan, nyt nousee Myös suosioon.

Kerran he tekivät kinastuksenkin ja tarttuivat aseihin. Päällikkö itse ei uskaltanut astua heidän eteensä, mutta nuori Pompejus riensi keskelle joukkoa, kehoitti sotamiehiä kiivaasti järjestykseen ja viskautui viimein pitkäkseen leirinportin eteen, sanoen, ett'ei kukaan ollut pääsevä pois leiristä muuten kuin hänen ruumiinsa ylitse.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät