United States or Ghana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Syötyäni Duvalin ravintolassa Seinen vasemmalla rannalla palaan takaisin samoja teitä ja pistäydyn mennessäni Regencen kahvilaan, silmäilläkseni siellä ohimennen suomalaisia sanomalehtiä. Tapaan tutun kahvilan melkein tyhjänä. Palvelijat seisovat joutilaina, ja biljardit vaikenevat peittojensa alla. Tavalliset kahvilassa istujat ovat tietysti kotonaan, perheissään.
Kun minut ikävä ja uteliaisuus ajoi viimeisen pitkän merillä oloni jälkeen käymään kotimaassa, niin luulin että tulen tyydytetyksi, kun pistäydyn siellä ja voin sitten jatkaa merillä oloani taas, sillä muuta en ajatellut itselläni olevan tehtävää tässä maailmassa. Mutta kävikin niin, että mieli tekee sinne nyt kiihkeämmin.
Vaivoin hän sai hillityksi liikutuksensa. »Sinä siis huomasit, että asiat olivat hullusti, Jörgen?» »Niin, tietysti, kun Mathiesen meni kumoon»... Berven oli jättänyt hatun päähänsä. »Minä pistäydyn täällä taas parin päivän perästä, palatessani, Jakob! Saat sillävälin koettaa sulattaa tuota alhaista tarjousta!» kuului hiukan hermostuneen lystikkäästi, kun hän oli jo rientämässä ulos.
*Matti*. Sano terveisiä Maijalle, hyvästi, hyvästi, kyllä pistäydyn katsomassa, milloin lähden liikkeelle. Huh, eipä ole paljo henkeä jäljellä.
JUNKKA. Hyvää päivää, veli Pasanteri. Sanopa sille ristipojallesi terveisiä minulta, että laskeutuu alas korkeudestaan ja menee heti komesrootin luo. Mitä minulla siellä? JUNKKA. Sielläpähän sitten saat tietää. Tulen luoksesi, puosu. Pistäydyn ensin täällä. EEVA toisten huomaamatta laskeutuu laivasta ja pujottautuu aidanraosta oikealle. LETTO. Laivan saatte! KARIHAARA. Tytön myöskin.
Johanneksen täytyi hymyillä vasten tahtoaan. Se oli totta! Tuon hän oli kokonaan unohtanut. Eihän eskimo mitään ajatellut. Mutta tuo toinen! Tuo ajatteli nähtävästi liiankin paljon. Jumala ties minkä verkon hän oli tästä kutonut jo? Heti kun jälkiruoka oli syöty, nousi vapaaherra. Anteeksi, sanoi hän, pistäydyn hetkiseksi hotellin kirjoitushuoneesen. Tulen pian takaisin.
"Näin ukon menevän morsiamensa luokse, niin arvelin, jotta pistäydyn täällä sinuakin kerran katsomassa," sanoi vieras ja istahti käskemättä rahille pöydän ääreen. "Morsiamensa luokse? Kukas hänen morsiamensa olisi," tiedusti Jeriko nauraen. "Sormulan Loviisahan tuo kuuluu olevan, hehehe!
He poikkesivat omille poluilleen kuka mistäkin tienhaarasta. Kiittivät hyvästä seurasta ja ottivat kantamuksensa. Tuossa minä asun, sanoivat jotkut. Ja tervetuloa taloon, jos joskus ohitse kuljet. Mutta toiset sanoivat. Terve! Minä pistäydyn tässä vain pienellä asialla. Sinä kaiketi odotat sen aikaa, niin voimme palata yhdessä saman matkan.
PORMESTARINNA. No kyllä Hilleri sitten huolen pitää! Mene sinä nyt vain, mutta elä viivy kauan. PORMESTARI. Minä vain pistäydyn. Kaikki huvimatkaa varten on valmiina, ja me lähdemme heti, kun sinä tulet. Sule ovi jälestäsi. Hyvästi, kultaseni. Ja kenen luvalla te olette tänne saliin kerääntyneet? Pois! Pois! Pois! Menkää pukeutumaan huvimatkalle. Fiina panee niille ne uudet leningit.
Se aina niin lämmittää vanhaa sydäntä; kyllä minä vielä huomennakin täällä teidän rattonanne pistäydyn." "Minä en huomenna taida olla kotona", sanoi Reeta. "Vai ette? Mihinkäs teitä huomenna viedään?" "Olen vähän aikonut käydä Rekulassa pyytämässä Kaisaa ensi sunnuntaina kumppanikseni Vuokkoon. Sinne kuuluu ukko Pyykkö silloin tulevan seuroja pitämään ja samalla tielläni minä hierottaisinkin."