Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. toukokuuta 2025
Tott' eturinnass' ois toki ensimmäisinä teidän seisominen sekä syöksyminen tulisimpahan taistoon; ensimmäisnäpä saa pitopöytään kutsuni teidät, konsa akhaijit vain pidot laatii valtiahilleen. Syöttepä paistia niiss' ilomielin, kukkuramaljoin myös, mink' on halu vain, mesivienoa viiniä juotte; nytp' ilo nähdäksenne se ois, jos kymmenin parvin eeltä akhaijit muut menis taistoon tappavin vaskin."
Lapsuuden ilo lähetti tässä säteessä viimeiset jäähyväisensä suurelle Kaarle-kuninkaalle. Sillä tänä päivänä laskeutui aurinko hänen lapsuutensa, hänen nuoruutensa ja koko hänen elämänsä rauhan taivaalta! Kungsörissä pidettiin suurenmoiset pidot.
Ellei pienet pidot olisi olleet hankkeessa, mieluinen hämmästys, jota Petrea jo kauan oli valmistellut Saaralle ja joka parin päivän perästä tulisi ilmi, niin... Mutta nyt juolahti se hänen mieleensä ja oli, kuin auringonpaiste synkkien pilvien lomitse olisi valaissut Petrean sielussa vallitsevan yön.
Kun sinulla ei näy olevan vähintäkään käsitystä siitä, mitä kelpo pidot, semmoiset kuin lehtori Sederin, tarjoovat, niin jää kotiin. Neljäs kohtaus. Kahtakymmentä vailla se on kahtakymmentä . Niin, mihin aikaan sitä oikein niinkuin ruukataan mennä hienoihin päivällisiin? AINA. Puoli viiden aikaan luullakseni. OLLINEN. Vastako niin myöhään.
Sun orjanas ainian mielisin olla Ja leivässäs ainoastaan". Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon Kun tuhlaajapoikakin kääntyy! Vaan hänt' isä vastahan kauas jo juoksee Ja kaulahan lankeaapi Ja suudellen sylihinsäkin sulkee Ja huoneesen johdattaapi. Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon Kun tuhlaajapoikakin kääntyy! Nyt laittavi hän pidot lihavat sangen, Ja riemuita kunkin on määrä.
ANNA LIISA. Tänne on käsketty paljon vieraita, Johannes, huomiseksi. JOHANNES. Niin kertoi isäsi äsken tuolla pihalla. ANNA LIISA. Aikovat laittaa oikein hauskat pidot. Juomia on isä antanut tuoda kaupungista. JOHANNES. Senkin jo kuulin. ANNA LIISA. Isä on niin hyväntahtoinen. Hän soisi kaikille iloa. MIKKO. Soisikohan tuo minullekin? ANNA LIISA. Tietysti sinullekin.
Tyttö piti variksista eikä suvainnut äitinsä niistä mitään pahaa puhuvan; mutta kaikkein enimmän hän piti noista isoista, punapäisistä lapsellisen luottavista taviokuurnista, jotka melkein sai käteensä ottaa. Hän piti niille talviset pidot aina kun ne vaeltavissa parvissa saapuivat hänen vieraikseen.
"Lähin on tästä 37 peninkulmaa Vaasassa", sanoi pormestari, "ja pidot ovat kolmen päivän perästä; paitsi sitä tulisi se liian kalliiksi." "Tanssipaalia emme voi pitää, syystä ettei meillä ole sopivaa tilaa", sanoi vakaasti pormestari. "Entä jos pitäisimme suuret päivälliset herroille", esitteli muuan kauppias.
Myös valan vahvan vannokohon hän eessä akhaijein, ettei yhtynyt, ei kera vuoteeseen ole käynyt, niinkuin, valtias, vaimoon on tapa yhtyä miehen. Vaan sydän rinnassas jo, Akhilleus, leppeä olkoon. Sullepa vielä hän myös pitäköön pidot uhkeat luonaan, jott' et rahtuakaan hyvityksesi uupuvan tuntis.
Antti ei sanonut sanaakaan, hän katsoi vaimoonsa; hän näki, että tämän sydämmessä oli ankara taistelu, ja siihen hän ei tahtonut sanoillaan sekaantua. Nuo pidot ja isänsä paha käytös Anna Leenaa kohtaan, jotka hän jo oli melkein unohtanut, muistuivat ihan elävinä hänen mieleensä.
Päivän Sana
Muut Etsivät