Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025


Niinpä ne ovat tainneet olla, vahvisti Piatta, ja nyt puhuivat siellä, että isänsä ja toiset veljet laittavat Reitun maailmalta evästään etsimään, kun kuuluu etukäteen saaneen perintönsä ja ne ovat nyt kaikki menneet. Joutaa mennä, virkkoi Laara. Kovin olikin olevinaan rikas ja arvokas silloin poikana ollessaan.

"Kiusaus koettaa välttää korkeata veroa olisi ollut sangen suuri", vakuutin minä. "Monet olisivat koettaneet ainakin osaksi päästä kiertoteitse veroa maksamasta joko ilmoittamalla perintönsä viranomaisille todellista pienemmäksi tai lahjoittamalla jo eläessään osan omaisuudestaan lapsilleen ja sukulaisilleen."

"Muistan lapsuuteni ajoista kerrotusta pojasta, joka juoksi pois isänsä luota, tuhlasi perintönsä ja muuttui aivan kurjaksi; mutta sitten hän katui ja palasi kotia jälleen ja isä otti hänet syliinsä. Lue se minulle jos voit sen löytää". "Kyllä sen hyvin tunnen", sanoi Liv, kääntäen kirjan lehtiä. "Nyt saat kuulla". Ja Liv luki heleällä ja kovalla äänellä kertomuksen tuhlaaja-pojasta.

Nyt oli tuo toivottu hetki Laurin kuolema tullut. Kauvan olivat Laurin tyttäret miehineen tuota hetkeä odottaneet ja nyt kun se tuli, heidän sydäntään oikein helpoitti. Ei suinkaan sentähden, että heidän olisi tarvinnut milloinkaan tuota "siivoa isää" peljätä, niinkuin he sanoivat, vaan sen vuoksi, että he nyt tiesivät saavansa tavaraa suuret perintönsä.

Sun esi-äitis vastasi hymyillen: En vuoteen kahteen hänt' ole nähnyt , Halunsa syttyi, kotinsa ahdistui, Hän perintönsä otti ja maailmaan Hän läksi kokemaan, mutta kussa nyt Ja kuinka kulkenee sit' en tiedä . Mut vieras kummeksi sekä virkkoi noin: Nyt pistät pilkkaa taikkapa uneksit: Oi säkö, äiti hellä ja lempeä, Noin saatat heittää ainoan poikasi? Ei totta.

Tuon esiripun takana kuolee vuosisadan suurin sankari ja te ajattelette vain hänen kuninkaallisen perintönsä jakoa." Hän käänsi heille selkänsä ja meni hitaasti akkunan luo, pani kätensä sisarensa vyötäisille ja silitti hänen kimaltelevaa, kaunista tukkaansa. Kauan Atalarik seisoi siinä sisarensa huomaamatta.

Isäni oli, näette hyvä herra, tuhlaavaisella elämällään kuluttanut kelpo perintönsä aivan tyhjiin.

"Muistakaa, että jos hän sen kerran tekee, niin on koko hänen perintönsä kadonnut!... Minä en voi sitä tarkemmin selittää se on ikävä perhesalaisuus, jonka täytyy olla haudattuna ... oi Herra Jumala, miksi pakottaa noin nuori tyttö minua puhumaan siitä vieraille ihmisille!... Sanalla sanoen, tässä on kysymys sukulaisesta, joka on tuottanut häpeän toisensa perästä koko perheelle, sukulaisesta, joka on hylätty "

Ja eikö tuo jumalaton teko, joka oli hänen perintönsä hävittänyt maan päältä, yhä huutanut kostoa taivaaseen saakka. Oliko hänen vetäytyminen tiehensä ikäänkuin karkuri, ikäänkuin lipunpettäjä, ja jättäminen niille hyvilleen ei ainoastaan kotikontunsa, vaan lemmittynsäkin, jonka hän oli kadottanut ajaksi ja iäksi, mutta joka kuitenkin odotti häntä ikävällä ja pelolla?

Maarinan leskeksi jouduttua, asuin hänen luonansa. Armas oli aina tuo sisareni. Kuollessansa jätti minulle kaiken perintönsä. Helistimetkin kaulassani ovat hänen antamansa; ne olivat olleet hänen morsius-lahjansa. Ainoastaan hänen silmänsä salli Taivahinen minun ummistaa. Neljäkymmentä vuotta yksin kävelin sitten vieraalla maalla, vieraan kansan keskellä.

Päivän Sana

lykurgoskaan

Muut Etsivät