Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. marraskuuta 2025
Ja Eksköld Eksköldiä hän oli ensin kaivannut ikäänkuin tähän onnen maailmaan kuuluvana, mutta nyt alkoi sekin peloittaa. Eksköld oli sellainen yksinäinen olento, mutta sitä kai hän tahtoikin. Ja hänkin kuului tavallaan entisyyteen. Hän oli kyllä ollut jonkunmoisena valopilkkuna noina kymmenenä vuotena, mutta sittenkin hän kuului entisyyteen, joka oli kuollut.
Kenkäni olivat tähän aikaan kauheassa tilassa. Anturat olivat, pala toisensa perästä, lohjenneet pois, ja päälliset olivat haljenneet ja hajonneet, että koko kengän muotokin oli kadonnut. Paitani ja housuni, tahraantuneina hiestä, kasteesta, ruohosta ja Kent'in mullasta, jolla olin maannut ja lisäksi rikki revittyinä olisivat voineet peloittaa linnut tätini puutarhasta, kun seisoin sen portilla.
Sepä on suoraa puhetta, jatkoi d'Artagnan; mutta kaiken kaikkiaan on se vaan uhkaus. Niin, mutta tuo uhkaus minua peloittaa; minä en ole laisinkaan miekkamiehiä ja Bastilji minua kamoksuttaa. Hm! virkkoi d'Artagnan; mutta asia on semmoinen, ett'en minä halua Bastiljiin enempää kuin tekään. Jos kysymys olisi miekanmittelystä, ann' soittaa!
Kaikki käsivarret kohosivat, vaan ei yksikään iskenyt; sillä uhrit olivat kovin hämmästyksissään yrittääksensäkään vastarintaa, ja De la Marck'in tarkoitus luultavasti olikin vain peloittaa porvariliittolaisiansa.
En niin mistään erityisesti ... niin vain minusta tuntuu. Kylläpä teillä on tarkka silmä ... alkaa oikein peloittaa ... täytyy ruveta olemaan varuillaan. Se on huono tapa salata jotain, sillä silloin juuri minä otankin selon. Ette te saa minusta selkoa, jos oikein tahdon. Miksi te sitten tahtoisitte? Enhän minä tahdo, minä vain sanon, ettette saisi, jos tahtoisin.
He pysähtyivät, kiertelivät taloa ja vasta kun pimeän tulo alkoi peloittaa, uskalsi Manasse ehdoittaa että mentäisi taas salaa pahnaan. Niin he tekivätkin. Kenenkään näkemättä onnistuivat he sinne pujahtamaan ja istuivat taas pahnan pehmeillä pehkuilla.
»Kohta kaksi. Mene, lapseni, sänkyyn, ettet palellu.» »Saanko jättää oven auki?» »Peloittaako sinua?» »Peloittaa vähän.» »Jätä sitten. Ethän liene kipeä, Hannaseni?» »En minä ole kipeä.» »Näytät vähän kalpealta. Kun et vaan olisi sentään?» »Mamma, minä näin niin pahaa unta. Kun suuri musta koira ajoi takaa ja tahtoi purra.» »Sitäkö rupesit pelkäämään? Vaikka tiesit, ettei se ollut muuta kuin unta.
Joka polttaa kuin tuli, ja panee minut vapisemaan. VIKTOR. Minkätähden käännät pääsi pois? Peloittaako se sinua? SYLVI. Peloittaa, ja tekee onnelliseksi samalla. VIKTOR. Sylvi, saanko suudella sinun kättäsi? Ei kukaan näe. SYLVI. Minkätähden tahdot sitä suudella? VIKTOR. Sentähden, että minä rakastan sinua. Siinä nyt on tuo salaisuus, jota äsken tahdoit tietää.
»Niin, naapuri», sanoi Swart, »eilen teaatterissa en minä ensinkään pelännyt, sillä minä tiesin, että ne vain käänsivät meidän silmämme. Mutta tuommoiset ajopelit ilman hevosia, ne alkavat minua peloittaa. Onhan tässä samanlainen meteli kuin noita-akkain ratsastaessa Blocksbergiin. Kuule, kuinka se paholainen viheltää!»
"Maltahan!" uhkasi Vappu, ja nyt hänen silmänsä välähtelivät vihreinä; "minä lähetän sinulle sellaisen, joka sinut taivuttaa!" ja samassa hän viskasi tuopin Pekan jälkeen ja päästi raa'an naurun. Ulos tultuaan ei Pekka ensin voinut pimeässä erottaa mitään. Hän tähysteli tietä, kunnes hänen silmänsä tottuivat pimeään. "Jos peloittaa", huusi Vappu, "niin tule takaisin!"
Päivän Sana
Muut Etsivät