United States or Yemen ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Jospa heitä hankit joitakuita", puhui mies puoliääneen, "vaikka kyllä minua vähän peloittaa, jotta Kulmalainen nostaa melun, jos nassakat eivät ole kaikki tallella." Vaimo ei ollut kuulevinaankaan miehensä sanoja, vaan akkunasta tielle päin katsellen alkoi kertoa: "kyllä se on hyvä ihminen tuo Kotilan emäntä.

LETHINGTON. Toivon teidän armollenne onnellista parantumista. DARNLEY. Lethington, älkää mua jättäkö. Lethington! Minä olen kipeä, en ole nukkunut moneen yöhön ja välistä minua peloittaa olla yksinäni, sillä pelkään kadottavani järkeni. Oi, Lethington, olenhan melkein lapsi vielä, yhdeksäntoista vuotias, en ole kylliksi voimakas kantamaan näin kovaa kohtaloa. Paitsi sitä lemmin häntä liian paljo.

Meille koittaa nyt uudet ajat ja saadaan ruveta elämään omaa elämää, niinkuin muutkin Suomen miehet." "Kyllä minua yhä peloittaa", mutisi Waittilan Yllö, "ja työlästä meidän on potkia tutkainta vastaan." "Turha pelko", penäsi Matti. "Minä aion jo tältä tieltäni lähteä Siltalaan ja saattepas nähdä; tullessani on minulla yllin kyllä sekä rakennus- että polttopuita.

Mutta kyökissä vallitsi ennen tuntematon hiljaisuus, ja lauvantaina vanha Roger sanoi minulle: "Mrs Kitty, minä en voi ymmärtää, mikä Bettyyn on tullut. Hän on julman säyseä ja hiljainen kuin lammas. Ei pahaa sanaa koko viikkona, ja minä en voi ymmärtää, mitä se tietää. Oikein minua vähän peloittaa. Sanotaan, että Bettyn-luontoiset ihmiset käyvät semmoisiksi, kun heidän tulee aika kuolla.

Ja nyt sanomme toinen toisellemme jäähyväiset." "Ei, ei jäähyväisiä! viipykää hetkinen minun luonani. Minua alkaa peloittaa, ja minä olen niin yksin ja turvaton;" ja poika, joka ennen oli vetäytynyt Kenelmin luota, pani nyt kätensä Kenelmin käteen ja lähestyi häntä hyväillen.

"Te olette muukalainen, herra Lefrank, muuten ette puhuisi minun kanssani tuolla tavalla. Amerikassa emme anna miesten peloittaa meitä. Amerikassa naiset hoitavat itseänsä. Olen luvannut tavata häntä, kuten sanotte; ja minun tulee pitää lupaukseni.

En tiedä, mitä tämä loppumaton jono muistuttaa ... mutta jotain hirveätä se on ... ihan peloittaa... Ja miten lihavia he ovat ... jokaisella herralla yhtä suuri vatsa ... kyllä he mahtavat herkutella!... Tuossa taas kokonainen lauma, isä, äiti, lapset ... he tulevat sisään ja kumartavat aivan kuin unessa.

Bård pudisti päätään. Anna hiipi häntä lähelle ja istui hänen polvelleen. "Minua niin peloittaa", kuiskasi hän hiljaa. "Joutavia", vastasi Bård ja hymyili. Sairas alkoi taas puhettaan. He istuivat niin hiljaa, että kuulivat toistensa sydämen sykinnän. Anna painautui miehensä rintaan aivan kuin hätääntynyt lapsi. Bård ajatteli itsekseen: ehkä nainen tuossa tietää enemmän kuin kukaan muu.

Niitä on kolmekymmentä kappaletta, ne saatte te käyttää mihin tahdotte. Me olemme syöneet lohia niin kylläksemme, että enemmän peloittaa kun haluttaa, sanoi Mikko päättävästi. Mutta mitä sanovat toiset miehet? Eivät sano mitään, kyllä näille minä saan olla isäntä. Kun asia niin on, niin minä annan majatalooni, pappilaan, noista puolet ja loput kahtia nimismiehelle ja metsäherralle.

Hän on tunnollisesti ilmoittanut Turkuun jokaisen, ken tässä kappelissa on wähänkään tunnettu mielipiteittensä suhteen tiedätte warmaan, että talonpojat owat täälläkin raiwossa. Minua peloittaa, että teidän henkenne on täällä waarassa paetkaa, paetkaa hywin pikaisesti." "Anna!" sanoi Yrjö sillä tällä nimellä tahdomme edelleen häntä mainita "Anna," sanoi hän katsoen neidon silmiin.