Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Issikka samassa ajoi pihaan; kolina kuului kamariin. Topias heitti peitteen Johannan yli ja otti hänet syliinsä. Simo ei kääntänyt kasvojaan. "Kuule Simo", virkkoi Topias kynnyksellä seisoen ja ovea avaten. Simo käänsi katseensa heihin. "Mitä sanomista sinulla on?"
"Lupaan istua luonasi, rakas lapseni", sanoi Eugen, pani tyttösen sänkyyn, kääri peitteen hänen ympärilleen ja pyyhkäisi tukan pois hänen kostealta otsaltaan. Rouva Bergenstierna koetti rauhoittaa toisia pienokaisia, hän pöyhi heidän päänalusiaan, silitti heidän peitteitään ja sai heidät vihdoin vaipumaan uneen.
Suokoon Jumala, että tämä uni virvoittaisi häntä. Istu vuoteen viereen, kunnes olen laittanut sinulle vähän illallista." Hetki kului. Kahden istuvat nyt sisarukset sairaan vuoteen vieressä. Sairas heräsi. Kuume-huoriossaan mainitsi hän outoja nimejä. Syviä huokauksia nousi hänen rinnastaan. Hänen kätensä liikkuivat ehtimiseen peitteen päällä, ikäänkuin olisi hän hakenut jotakin.
LIISA. Minä sanon: nouskaa tuonne uunille. RENNE. Piiloonko? Hyi! LIISA. Ei auta muu. RENNE. Näkymättömäksi hengeksi? Sepä ei olisi hulluinta. HELMI. Renne ei mitään kujeita. Muista! RENNE. Var tyst sinä ja anna minun toimia. LIISA. Voi minun päiviäni kun sahtikorvosta otti peitteen. Ei se mitään, Hakekaa siihen toinen peite sijaan. LIISA. Niin, mistä sen nyt saan.
Miksi nuo sitten riivautunevat, kun tulevat sinne suureen maailmaan kaikkien viettelysten yllätettäviksi, sanoi emäntäkin laskeutuessaan sänkyyn. Hän vetäisi peitteen yli päänsä ja koetti painautua mitään ajattelemattomaksi, jotta tulisi uni. Seuraavan aamun pilvistä taivasta valaisi täysikuu.
"Lapsi rukka on väsyksissä", puheli äiti syötyään ja kuletti Elsan kamariin, johon tuli Marikin. Sinne laittoi äiti heidät nukkumaan pieneen sänkyyn, jossa ennenkin aina olivat nukkuneet. "Lukekaa siunaus", sanoi äiti ja lähti. Elsa pistäysi huppukorviin ja peitteen laidatkin kääri tarkoin alleen ettei rakoa jäisi.
Niin hiljaa ja rauhallista oli luultavasti harvoin ollut suuressa huoneessa. Voimakas ruumis, jonka veri niin kuumana juoksi suonissa, makasi siinä kuolleena valkoisen peitteen alla, niin muuttuneena, että sen voi ainoastaan tuntea paksuista harmaista palmikoistaan, jotka olivat jääneet peitteen päälle ja killuivat alas vuoteen laidalta.
Minä muistan vaan, että valkoisen peitteen alla vuoteella, jonka ympäri kaikki oli sievän puhdasta ja raitista, näytti minusta se juhlallinen hiljaisuus, joka vallitsi asunnossa, makaavan ruumistuneena; ja että, kun hän tahtoi vienosti vetää peitettä pois, minä huusin: "voi, ei, ei!" ja pidätin hänen kättänsä. Jos hautajaiset olisivat olleet eilen, en muistaisi niitä tarkemmin.
Voi sitä mies parkaa, jos se aavistaisi, kyllä se vapisisi!" Pelkäämättä enää revolveria hän asetti sen jälleen tuolille, veti peitteen ylitsensä ja nukkui sikeästi. Aamulla hän heräsi niin myöhään, ettei olisi enää ennättänyt muiden seuraan. "Mutta se ei tee mitään, hän ajatteli, minä menen jälkeenpäin yksinäni ja tapaan hänet jossain jänistä väijymässä."
CLAUDIO. Minä en tahdo pimittää teidän päiviänne jos vietätte ne tästälähin säällisesti katuen entistä eloanne ja etsien taivaan armoo. MARCIA. Rauhallisna tahdon asua ja rakennella. Mutta teiltä vaadin pyhän valan, että kätkette kaikki mitä nähnyt olette omilla silmillänne ja mitä olette kuullut mun huuliltani nyt, kätkette äänettömyyden peitteen alle. Se vannokaat ritarikunnianne nimessä.
Päivän Sana
Muut Etsivät