United States or Saint Martin ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kiskaisi peitteen syrjään, otti lapsen viereensä, kääri jälleen molempien ympäri, puristi häntä lujasti syliinsä eikä kuitenkaan tuntenut kosketusta. Tyttö lakkasi vavahtelemasta, yritti sanoa jotakin, mutta painoi vain päänsä hänen olkaansa vasten. Adelsvärd tunsi kuumeen polttavaa henkeä virtaavan pitkin kasvojaan.
Vastatullut asetti koppansa viereensä ja istautui viheriäksi maalatulle penkille huoneen sisäänkäytävän viereen, päättäen odottaa asukkaan takaisintuloa. Hän aukasi leuan alta huivin solmun, sekä antoi tuon valkoisen peitteen pudota niskalle.
Lasten kamarissa oli pimeä. Mutta ruokasalin ovi oli raollaan ja sieltä loisti tuli. Pikku Hanna oli nähnyt pahaa unta. Suuri, musta koira oli ajanut häntä takaa ja oli juuri tarttua häneen kiinni, mutta kaikeksi onneksi hän siihen heräsi. Nyt ei Hanna tahtonut enää nukkua, ettei tuota unta jatkuisi. Oli vähän kylmä. Hanna veti peitteen aina kaulaan saakka ja kyyristyi kokoon.
Hän kietasi kiireesti peitteen ympärilleen ja katsahti lattialle vuoteensa viereen, mutta kun siinä ei mitään tohvelia näkynyt, harppasi hän mattoa myöten muutamalla askeleella ovelle. Pian oli ovi auki ja siitä astui sisään pitkän huiskea, mutta tavattoman laiha ja kalpea tyttö.
Samoin teki Uuno, eivätkä he sen koommin mitään puhuneet, paitsi juuri mennessä peitteen alle Uuno sanoi: Kyllä minä Johanneksen sijassa sen opettaisin. "Vaimo seuratkoon miestänsä", ja sillä hyvä. Meidän Johannes se vaan liiaksi punnitsee ja ottaa sydämmelleen kaikkia pikkuseikkoja. Kun ei Henrik vastannut mitään, ei Uunokaan enää puhunut sitten muuta, vaan kääntyi äkkiä seinään päin ja hiljeni.
Vaimo avasi hiljaa oven ja näki takassa palavan tulen loimotuksessa kuinka peitteen alla vuoteessa makasi viinanpolttaja-nainen hän oli vielä nuori ihminen ja se, jonka tähden vaimo oli sydänyönä lapsivuoteesta noussut. Ja sinä hetkenä hänen sydämensä kuoli.
Kuningatar kiiruhti takaisin vuoteen ääreen, jossa hän luuli noidan nukkuvan. Nyt, herrani ja mestarini, sanoi hän ilosta loistaen, nyt ei enää mikään häiritse sinun rauhaasi. Ilkeä kuningas on mennyt tiehensä. Voi, en minä vieläkään saa rauhaa, mutisi sulttaani ja väänteli itseään peitteen alla.
Mutta kuukausi on tuskin mennyt, koska mieheni kaatui eräässä öisessä taistelossa, ja lepää nyt hietasen peitteen alla. Sillon katsoin parhaaksi, paeta takasin entistä kotoani kohden: läksin Farinan niemestä Sicilian saareen ja siitä saavutin vihdoin Italian ihanan rannan. Näin olen nyt vaeltellut yksin, ylenannettuna; ja tahdoinpa jo melkein raueta alas, kohtaissani teidän.
Vielä kerran leimahti lamppu. Hämärä valo värähteli esineillä ikäänkun kuoleutuen. Samassa kun tyttö vajosi vuoteelle ja kääräisi keveän peitteen ympärilleen, sammui tämä vähäinen valo, ja yö levitti siipensä uinailevan ylitse.
Vuosikausia olen koettanut saada sitä salaavan peitteen poistetuksi, ja niinpä viimein saapui sekin päivä, jolloin sain kiinni oikeasta langasta ja seurasin sitä, kunnes se tuhansien viekasten kiemurtelemisien jälkeen johti entiseen professori Moriartyyn, joka on kuuluisa matemaattisista lahjoistaan. "Hän on rikoksien Napoleon, Watson.