United States or Italy ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mihin siis joutuvat toiveeni paratiisin taikka niitten ansioitten suhteen, jotka muita auttavat? Kääntyä takaisin, peräytyä, sitä minä en tosiaan tee, vaikkapa kaikki perkeleet kiusaisivat minua taikka koko mailma houkuttelisi minua; mutta katsoa takaisin, kuka voi sitä estää? Jos yksi katsahdus voi tappaa, kuka voi pelastaa?
Antoi aurinko ilonsa, Päivä paistoi pitkin nientä; Siitä koko luonto liikkui, Ilma silmissä iloitsi, Ilahutti ihmiskunnan. Kaikki' näitä katsellessa, Säikkyviä lähtehiä, Järven, lahen lainehia, Kerran vielä keskenänsä Miehet mielestä hyvästä Puhelevat puolestansa: "Kuin ois tässä kukkasia, Lehtipuita lempehiä, Oksakaan omenapuuta, Oisipa osa hyveä Paratiisin maan paria, Aatamin asuntomaata!"
Järvessä on joukko suurempia ja pienempiä saaria, joilla koivu on vähän rehevämpi kuin mannermaalla. tunturi-Lappalaisen mielestä on tämä järvi saarineen, salmineen ja niemineen, lintuparvineen, kaloineen, lakkasoineen ja rantaniittyineen ikäänkuin paratiisin yrttitarha. Tämä onkin mieluisa olopaikka monelle lappalaisperhekunnalle kesäiseen aikaan.
Samaan aikaan Muhammed maan puolella varustautui uuteen ratkasevaan rynnäkköön. Hän lupasi paratiisin niille, jotka kaatuivat pyhässä taistelussa, sekä eloon jääville kaiken raha-, omaisuus- ja ihmissaaliin; itselleen hän pidätti ainoastaan kaupungin kartanot. Sille, joka ensinnä tunkeutui kaupunkiin, määrättiin palkinnoksi rikkain maaherran paikka.
Siihen hän havahtui ja muistikin olevansa vielä mahdoton kaikkeen tuohon paratiisin hekkumaan, jonka osalliseksi uni häntä ohjasi ruotsinkielen avulla pyrkimään. Silloin seisoi hänen edessänsä vanha ruokamuori, jolta Aatami virka-ajallaan oli nauttinut ravintoa ja puhtautta; nyt kutsui hän joulu-iltaselle. Aatamin olikin nälkä.
Täten matka kului pitkän aikaa, kunnes me tulimme erään kauniin saaren läheisyyteen, joka heloitti vihreänä ja ihanana kuin paratiisin puutarha. Laivan kapteeni käski väkensä laskemaan ankkurin alas. Kaikki läksivät laivasta saareen. Siellä sytytettiin tuli, toiset keittivät ruokaa, toiset pesivät vaatteitansa, toiset taas läksivät kävelemään saarelle ja ihailivat kaunista luontoa.
Ja kun aukaisin ikkunan ja linnut visertelivät kuin hullut ja kukat ikkunan alla tuoksuivat kuin paratiisin yrttitarhassa, niin sain semmoisen selvän aavistuksen, että meille vielä tänään tulee tapahtumaan jotain hyvin hauskaa ja odottamatonta, ja luotan varmaan siihen, että ennenkuin päivä on lopussa, niin saamme toisemme. KALLE. No, sitten minäkin siihen luotan. Laulu n:o 1.
Väsymys, jano ja matkan vaarat unohtuivat, kun matkustaja muisteli sitä kauhistuttavaa tapausta, joka oli muuttanut Siddimin ihanan, hedelmällisen, ikäänkuin paratiisin huvipuisto hyvästi kastetun laakson kuivaksi, kamalaksi erämaaksi, ijankaikkiseen hedelmättömyyteen tuomituksi, poltetuksi ja kuihtuneeksi aavikoksi.
Valdemarin-saarella eli Eläintarhalla, josta tähän aikaan Ruotsin pääkaupungin hyvä vaisto ja maaseudun raikas luonto ovat yhdessä koettaneet tehdä paratiisin, ei vielä puolen kolmatta vuosisataa sitten, mikään komea huvila näyttänyt sievää, leveätä rakennustapaansa, ei lemunnut valittujen kasvien ihana tuoksu, eikä suhissut vielä iltatuuli missäkään taiteen tekemässä puistossa.
Kauppaneuvosta kehuttiin ja ylistettiin kaikin puolin, ja enimmin juuri siitä, ettei hän ollut monen muun kauppamiehen tavoin unohtanut asioittensa tähden omaa ja perheensä elämää, vaan oli osannut itsellensä ja perheellensä järjestää täydellisen paratiisin maan päälle. "Niin sitä pitää elää, eikä koko ikäänsä vaan säästää ja säästää", sanottiin hänestä.