Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Se olisi juuri oikea tapa tehdä itsensä koko laivaväen vihaamaksi... Ota ennen vastaan toria, niistä kyllä lopulta pääset! ja minä teen parastani, missä minun käy... Nyt toivon voimani asettaa niin, että steewartti ottaa puolet sinun toimestasi keittiössä."
Kaikki saapuisivat tänne ja yksi ja toinen voisi ruveta odottamaan minun kuolemaani. TIITUS: Mitä sinä itse sanot minusta? CALLIAS: Koetan parastani. Toivo ei ole läheskään lopussa. Istu, caesar, tähän vuoteelle. Kohta valmistan kaikki. Asettelen lääkeastiani, järjestelen rohtoni. Kohta virkistyt ja kuulet kuinka iloisesti kiurut visertelee hattaroissa. Ja kaikki sinulle jälleen hymyilee.
"En, en, en lainkaan!" vastasin vilkkaasti. "Minä tahtoisin osata kirjoittaa niin, että että minulle uskottaisiin työtä." Nyt olin sen sanonut ja nyt tulin rohkeaksi. "Minä tiedän teidän antavan naisienkin kirjoittaa kukkasien nimiä siementötteröihin; ettekö antaisi minunkin koettaa? Minä koettaisin parastani ja kirjottaisin tarkkaan, mallin mukaan."
Minä tahdon koettaa parastani. Ottakaa nyt huomioonne te kaikki, ja tarkkaan tehkäät määräykseni mukaan. Kunkin teistä täytyy istua alallansa noin pari tahi kolme minuuttia. Ensinnäkin tulee teidän aivastella niin paljo kuin suinkin voitte, ja teidän täytyy nikottaa enemmän kuin tavallista.
Mutta minäkin tarkoitan parastasi ja omaa parastani ... Hetvi! Minun on kovin vaikea elää. Et usko, Taneli, kuinka mielelläni minä kuolisin! Mitä joutavia, Hetvi! Elää me tahdomme, iloisesti elää. Mutta kuule nyt, Taneli, jättäkäämme tämä asia toistaiseksi... Jos vaan isäni... Eipäs jätetä toistaiseksi, karjasi herastuomari Tanelin takana.
Muistelen, että minussa silloin jostain syystä kiehahti harmi tuon alituisen Tolstoin esille vetämisen vuoksi. Enkä siksi kyennyt tavalliseen tapaan kääntämään leikiksi koko kysymystä. Ja kun vielä näin, että kaikki muutkin odottivat minulta totista vastausta, en juuri muuta voinut kuin vastata. Mutta ettei ainakaan pitempää keskustelua syntyisi, tahdoin heti ensi alussa panna parastani. Senvuoksi valitsin vaikuttavimman äänenpainon, minkä vaan osasin. Ja minulla oli varastossani yksi semmoinen, jota olin monta kertaa menestyksellä käyttänyt. Siinä puhkee kukkaan koko minun juriidillinen olentoni. Tämä ääni ilmaisee ensiksikin kummastusta vastapuhujan ajatusjuoksun lapsellisuuteen.
"No, Sir", lausui hän kumartaen ja kotkottaen ja pistäen poveensa huivinsa päitä, jotka riippuivat alas rinnalle. "Kiitoksia paljon, Sir, kiitoksia paljon! Minä koetan parastani minun ammatissani, Sir". "Enempää ei paraskaan ihminen voi tehdä, Mr. Peggotty", lausui Steerforth. Hän oli jo oppinut hänen nimensä. "Minä panen vetoa, että itse teette samoin, Sir", sanoi Mr.
Se täydellisesti halveksii minua, ei rupea edes tyynylle, jonka sille tuon, vaan makaa mieluummin kovalla lattialla liikkumatonna turpa käpälien välissä ja tuijottaa oveen. Kun olen mennyt ja jättänyt sen yksin, kuulen oven takaa, kuinka se itkee. Koetan useampana päivänä parastani. Ei mikään auta. Juoksutan sitä lopulta maantiellä.
"Sepä ei ole niinkään helppoa." "Iltapuolella lähdemme, isä ja minä, tuonne saareen. Ettekö te ja pikku Fanni ja Julia voisi tulla mukaan?" "Kyllä koetan parastani." "Tuhannet kiitokset. Hyvästi, rouva Velker!" Samassa tuli tohtori kävelymatkaltaan. Hän tervehti kylmästi ja aikoi mennä ohitse. "Mihinkä niin kiire, herra tohtori?" "Kotiin." "Ettekö edes pysähdy tai sano meille ystävällistä sanaa?"
Taskukompassini ja hevoseni avulla en oikealta tieltä eksy. Tosin tarkoitatte parastani, rakas ystävä, vaan asiani ei salli viivykettä. Näin sanottuansa hän talutti hevosen tallista, nousi satulaan, antoi, ystävälliset jäähyväiset sanottuansa, hopearuplan ja ajoi niin pian luoteen päin, ettei hän kuullut isännän viimeisiä, hänelle huudettuja varoituksia.
Päivän Sana
Muut Etsivät