Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
"Seitsemännentoista sataluvun alkupuoliskolta, ellei se ole väärennetty." "Kuinka voitte sen tietää, herra Holmes?" "Koko ajan kun olette puhunut, olen ollut tilaisuudessa näkemään pari tuumaa tuota paperia. Minä olisin kelvoton ammatissani, ellen yhden tai parin vuosikymmenen tienoille voisi määrätä jonkun asiakirjan ikää. Ehkä olette lukenut minun pienen kirjotukseni tästä aineesta.
Ensimmäinen saatu lohikala on tietenkin merkkitapaus, joka ennen muita jää mieleen. On pian puolitoistakymmentä vuotta siitä, kuin sen sain. Oli sattuma, että lainkaan jouduin lohensukuisten kalain kanssa tekemisiin. Vaikka olinkin koettanut kehittyä ammatissani ja parannella pyydyksiäni, en kuitenkaan ollut ajatellut lohen onkimista, johon en luullut saavani tilaisuutta.
Mutta jos annat minun elää, niin voisit ansaita paljon minun työlläni, sillä minä olen taitava ammatissani. Leipuri näytti epäilevältä. Dervishin vaatteet eivät tosiaankaan olleet suuren arvoiset, ja jos hänellä oli rahoja, niin saattoihan hän ne ottaa häneltä tappamattakin häntä. No, mitä sinä sitten osaat? kysyi leipuri murahtaen.
"No, Sir", lausui hän kumartaen ja kotkottaen ja pistäen poveensa huivinsa päitä, jotka riippuivat alas rinnalle. "Kiitoksia paljon, Sir, kiitoksia paljon! Minä koetan parastani minun ammatissani, Sir". "Enempää ei paraskaan ihminen voi tehdä, Mr. Peggotty", lausui Steerforth. Hän oli jo oppinut hänen nimensä. "Minä panen vetoa, että itse teette samoin, Sir", sanoi Mr.
Sinä olet auttanut minua ammatissani ja ollut parhaana seurakumppaninani. Aikoisitko kauankin viipyä kotonasi?" "En varmaan tiedä", vastasi Juhana. "Ja sitten tulisit takaisin luokseni?" kysyi vanhus hitaasti. "Jos en siellä voisi ruveta ammattiani harjoittamaan, niin luultavasti tulisin. Vaan jos voin, niin olenhan mielelläni lähellä vanhempiani", selitti Juhana.
Olen uskollisesti palvellut heidän kreivillisiä armojansa viisineljättä vuotta, eikä kukaan ole vielä milloinkaan sanonut minua hutilukseksi ammatissani. Todellako? No, koska sen kerran täytyy tapahtua, niin sallikaa minun kunnioittaa teitä sillä ansaitsemallanne arvonimellä.
"Näetkö, rakas Copperfield", ruveten taas puhumaan tuolla matalalla, tuttavallisella äänellä, "kun olin esitellyt todistukseni Doe dem. Jipes versus Wigzell jutussa, josta minulla oli paljon etua ammatissani, lähdin alas Devonshire'en ja pidin yksityisesti muutamia totisia keskusteluita kunnian-arvoisan Horace'n kanssa.
"Ensimäinen apu-opettajani astuu sijaani se on viimein täyttä totta että saatte pian laittaa välikirjamme ja sitoa meidät lujasti niihin, niinkuin pari konnaa". "Ja pitää huolta", lausui Mr. Wickfield, "ettei teitä petetä, vai kuinka? niinkuin varmaan tapahtuisi kaikissa välikirjoissa, joita itse laittaisitte. Hyvä! Minä olen valmis. Vaikeampia asioita löytyy ammatissani, kuin tämä".
Päivän Sana
Muut Etsivät