United States or Namibia ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Mitä hulluttelet!" sanoi äiti, "miten voisi hänelle tulla tapaturma? kaupungin-matkalla pitkin tasaista tietä?" "Minä vaan muistelin ... miten tuolle ... toiselle kävi," sammalti Synnöve. "Niin hänelle ... mutt'ei isäsi tietääkseni hulluna räyhää. Hän kyllä palajaa kotiin vahingotta, jos Herra muuten häntä varjelee."
Siitä saatte olla varma, herra pastori, vakuutti neiti ja kohotti lasinsa, että me koetamme tehdä parastamme ... ja kun hän on oppijaksonsa päättänyt ja kotiinsa palajaa, toivomme me ... maljanne, herra pastori! ... että hän täyttää kaikki ne toiveet... Isä kumarsi ja kilisti. Minä olen vakuutettu siitä ja jätän täydellä luottamuksella tyttäreni teidän huostaanne.
Hänen kielensä irtautuu "Missä olen?" Invaliti katselee häntä vielä kerran, menee pois ja palajaa kohta toisen univormuun puetun miehen kanssa. "Missä minä olen?" kysyy uudelleen luutnantti. "Hyvä, hän ei kuole siitä", sanoi univormussa oleva mies. "Te olette sairashuoneessa", lisäsi hän ääneen; "vaan te ette saa puhua; teidän pitää olla ääneti ja koettaa nukkua".
Eihän hänen leikkinsä voinut niin vaarallista olla. Ja jos olisi ollutkin, eihän ollut syytä itkeä aikaisen miehen ystävänsä kokkapuheen takia. Minun vaimoni on mennyt pois, sai Antti vihdoin hiljaa sanotuksi. Minne? kysyi Soisalo. Ja sinulla on ikävä häntä? Milloin hän palajaa? Ei hän palaja enää milloinkaan, sanoi Antti pois kääntyneenä. Hän meni. Ikuteilleen? Niin. Eilis-iltana.
HUSSO. Mikko palajaa tänne kotipuolelleen tuossa paikassa. ANNA LIISA. Palajaako hän tänne? Ja tähän aikaan! Miksi juuri tähän aikaan? HUSSO. Niin, arvaappas miksi juuri tähän aikaan. ANNA LIISA. Kaiketi vaan sattumalta. Eikös niin? HUSSO. Ehei! Ei ensinkään sattumalta. Sinua hän tulee perimään, ennenkuin muut ehtivät viedä. ANNA LIISA. Minua perimään? Nytkö vasta!
Kai rauha taas palajaa, mutta niinkuin aina ennenkin ainoastaan väliaikaisesti, seurauksena uupumisesta ja sotivien kykenemättömyydestä sotaa jatkamaan, vaan ei suinkaan mistään vakaumuksesta, että se oli lopetettava itsensä vuoksi, sentähden, että se semmoisenaan on kauhistus.
Tuuli leyhkää, Aallot väikkyy, Taivas, tähdet katoaa; Hairaus kaikk' oli vaan. Taivahan ja meidän välill' Pilvi paksu leviää. Virran pinnalt' valo taivaan Samalla myös häviää. Kuiskaos hiljaa: "Anteeks' anna!" Silloin valo loistoisa Virran kalvoon palajaa.
Palajaa hetken perästä takaisin ja yrittää lähestyä äitiään. SINIKKA (arasti):
SINIKKA (on sutiputi pukeutunut): Ka, eiväthän nuo purematta nielle. (Menee eteiseen ja sulkee ulko-oven, kompastuu, kirkaisee ja palajaa takaisin kauhistuneena, väristen kuin haavanlehti.)
Monta on tilaisuutta teillä saada hänet hengiltä; jos vaan ei tahtoa puutu, on aikaa ja paikkoja runsaasti tarjona. Jos hän voittajana palajaa, ei auta mikään: silloin olen minä vankina ja hänen vuoteensa minun vankityrmäni. Sen tympeästä tunkasta pelastakaa minut, ja vaivastanne astukaa hänen sijaansa. Oi, kuink' on naisen himo määrää vailla!