Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Por, ro-ro-ro-ro ro-ro, panivat perunat padassa, ikäänkuin olisivat ne kilvan tahtoneet kiittää hyvää emäntäänsä.
Ja ratas se pyörii ja kivet ne jyrrää, Klip, klap! Ja jauhot ne myllyssä ympäri hyrrää, Klip, klap! Pian taikina valmis on, leipäkin jo, Ja puuro on padassa, hätää ei oo, Klip, klap, klip, klap, klip, klap. Sä mylläri rakkahin, jyviä suo, Klip, klap! Nyt köyhille lapsille tänne tuo, Klip, klap! Se määrä, min hiiret söi menneenä yönä, Niin »mylläri-leikki» se meillä on työnä.
Sivolan Santra ja Väinö lähtevät mukaan, ja tällä kyläretkellä on päätetty sekin, että me Santran kanssa siellä Amerikassa rupeamme yhdessä padassa keittämään. Auno löi tapansa mukaan käsiään yhteen ja huudahti: No sillä lailla! Onnipa olkoon! Vai Sivolan komean Santran kanssa sinä rupeat yhdessä padassa keittämään! Niin on päätetty, sanoi Tuomas vakavasti.
He olivat vanhoja tuttuja: Dalbyn Huuskoinen ja Kuusivuoren nuori Pietari. "Oletpa enemmän kuin tervetullut", virkkoi Pekkalainen, "me tässä par'aikaa pohdimme kaikenlaisista. Täällä eteläkulmalla eivät suomalaisten asiat ole lainkaan hyvästi. Käydään sisään katsomaan, onko eukolla mitään padassa, niin saadaan sitten pakinoida."
Oi ruusunen, sä suloinen, oi etten sua nähnyt ois! Kas niin! Siinä se nyt oli! HILLERI panee lasinsa pöydälle, istahtaa tuolille lynkäpäisilleen polviaan vasten, peittäen käsillä kasvonsa, nauraa nauruaan. TARJOILIJANEITI. On ilveitä hullulla! Korjaa täältä luusi! Se on samantekevä, mitenpäin muna on padassa. Ideaali! Korkealle, korkealle! Periaatteet!
Jo rupesi padassa kiehumaan, porisi aikalailla.
Liisa katsoi vuoroin rouvaan, vuoroin laatikkoon ja änkytti: "mutta, mutta..." "Puuro kypsyy hiljalleen padassa", selitti rouva, "mutta ei saa avata kantta eikä laskea ulos lämmintä." "Mutta ei suinkaan se vaan pala pohjaan?" kysyi Liisa. "Ei pala", vakuutti rouva. "Ja kypsyyköhän se? Kun ne kaikki tulevat kotiin, on niillä nälkä kuin susilla." "Kyllä se kypsyy", vastasi rouva ja katsoi kelloaan.
Eikä hän nyt koko talvena joutanut muuta tekemään eikä ajattelemaan kuin jänislankojaan. Päiväkaudet hiihteli hän talon takalistolla ja missä vaan oli pupu polkua tehnyt aitain alatse laihopeltoihin tai tepastellut syönnöksillään haapapuiden ympärillä, siihen sitoi Pekka pyydyksensä ja oppi vähitellen niin taitavasti niitä asettelemaan, että oli melkein ainainen jänisrokka mökin padassa porisemassa. Hyvin ne talonväet siitä Pekkaa kehuivat ja kylässäkin häntä kiiteltiin. Mihin hän vaan tuli, sanottiin hänestä: Tämä Pekka se vasta poikaa on!
Päivän Sana
Muut Etsivät