Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 31. lokakuuta 2025


Mutta ennenkuin käymme edemmäksi, täytyy meidän esitellä lukijalle muutamia henkilöitä, jotka hänelle ovat outoja, tai joista me vaan vähän mainitsimme kertomuksemme alussa. Kahdeksas luku. Lukija ehkä jo arvaa, että Kirila Petrovitschin tytär, josta olemme vasta jonkun sanan maininneet, on kertomuksemme sankaritar.

Mummo kummastuneena katsoi molempia silmiin, kuullessaan niin outoja sanoja itsestänsä, eikä tietänyt mitä se merkitsi. "Minä luulen," vastasi opettaja, "että hän näinkin voipi olla yhtä jumalinen ja tulla yhtä autuaaksi." "Kuulkaas sitä, mummo," virkkoi Aleksanteri riemuellen, "opettaja kanssa sanoo, ett'eivät papit ole hiuskarvaakaan paremmat muita ihmisiä."

Outoja, tuntemattomia muoteja, kuoseja ja malleja rupesi siellä täällä ilmestymään. Kaupungeissa nämä saiwat ensin innokkaita seuraajia ja sieltä ne wähitellen maakuntiinkin lewisiwät. Kotikutoinen waate hyljättiin ja ostettiin tehdasten ja ulkomaalaisten waatetawaroita.

Hänen hautaansa kantaa tahtoisin Nyt outoja kiehkuroita, Mihin nuoruusaikojen muistelmin Ma kietoisin kukkastuoksuihin Kuun kultia, hopeoita Ja uljaita unelmoita, Joit' uinut, kun eessäs ihanin On kevääs ja onnes ja toiveeskin. Liet ankara, tuomita koita! Ma tuomitsen kaihojen kyynelin. Syksyllä kotiin. Syksyllä kotiin, syksyllä yössä, Syksyllä vetten mustassa vyössä.

En saanut, vastasi emäntä, sillä hän puhui niin kummallisen sekavasti, väliin hän sinutteli, väliin teititteli, ja pani aina joukkoon sellaisia outoja sanoja, että minua kauhisti. Se on kovin merkillistä, lausui Sunkreini miettivästi. Kas kuinka se taas sairastaa, huomautti isäntä. Pitää katsoa häntä, sanoi emäntä ja otti päresoihdun pihdistä käteensä.

Karjalaumat aitauksissa pysähtyivät katselemaan näitä outoja vieraita; mutta isännän järjestyshalu pakoitti hänen raaemmatkin vieraansa olemaan siivosti; ei yksikään vallaton poika koettanut kiipeä aitojen yli, vaan kaikki kulkivat kauniisti kapeiden kujien läpi, joiden molemmin puolin olivat nurmikot. Mr Travers kääntyi George Belvoiriin: "Minä näen vanhan vuokramies Steenin keltaiset kääsit.

Siihen päin vähän viittasi huoneen sisustus. Jokainen huonekalu oli itsessänsä taideteos, mutta ne eivät näyttäneet kuuluvan yhteen toistensa kanssa. Nuo monet pyssyt ja pistoolit, jotka seiniä koristivat, olivat hienosti tehtyjä ja kalliisti koristeltuja; muutamat olivat samanlaisia, joita olin museoissa nähnyt, toiset minulle aivan outoja.

Ennen ne olivat jo kaukana junan edellä pitkin outoja, etäisiä ilman-ääriä karkeloineet. Nyt ne tuskin tuntuivat perässä pysyvän. Ja minnepä ne olisivatkaan enää moisella hullunriemulla rientäneet? Olihan elämä tuttu hänen edessään. Tuttu yhtä laajalti edessä kuin takana, alhaalla pimennoissa kuin ylhäällä huipuilla ja korkeuksissa. Mistään ei voinut vaara uhata.

Ja kun he seuraavana päivänä olivat kokoontuneet lukemaan ja veisaamaan, kaatui hän taaskin heidän keskelleen ja puhui kauan ja keskeyttämättä outoja sanoja ja vieraita kieliä sekä semmoistakin, jota kaikki ymmärsivät, neuvoen kaikkia ihmisiä parannusta tekemään ja Herran tykö tulemaan. Ja niin tapahtui monena yönä peräkkäin ja siitä lähtien joka ilta niin kauan kuin hän eli.

Parhaiten pääsevät Suonion runoilija-ominaisuudet arvoonsa silloin, kun hän pysyy kodin ja kotilieden pienessä, lämpimässä pyhäkössä. Häneltä puuttuu Topeliuksen harvinainen, väririkas mielikuvitus voidakseen tämän tavalla koristaa outoja, myrskyisiä maailmoita tuolla ulkona millään houkuttelevilla kuvasarjoilla taikka jännittävillä seikkailuilla.

Päivän Sana

raudalla

Muut Etsivät