Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. lokakuuta 2025
Rakki oli saanut otuksen ahdistetuksi seisahtumaan metsän reunaan. Nyt hän kiiti suoraan kuin haukka rinnettä alas otusta kohti ja näki ison komean karhun loikkivan aukean paikan poikki metsään. Hän ampui heti, ja karhu kaatui kuolettavasti haavoittuneena hangelle. Muutama heikko mörähdys, muutama kuolinkamppailun nytkähdys, sitten karhu makasi hengetönnä.
"Rakas Eugen, meillä ei ole aikaa", sanoi Dora monta kertaa, ja kun Eugen ei hellittänyt, erosi hän hänestä ja antoi hänen yksinään hakea vaikeasti löydettävää otusta. Ja Eugen jatkoi vaellustaan monta tuntia, myöhään iltaan saakka. Hänen täytyi melkein nauraa itselleen mutta kun hän ajatteli tuota suloista, säteilevää lapsen hymyä, ei mikään työ tuntunut hänestä liian suurelta.
Mahtavimmat hovipuoluelaisista ovat kokoontuneet häätaloon, mutta tuo seikka ei ole meille niin suuresta arvosta, kuin rahvaan hyväksi toimeen pantu kestitys." "Minä luulen että tähtäämme samaa otusta" huudahti Jakobsson. "Omilla silmilläni jatkoi Niilo Niilonpoika puhettaan olen ollut tilaisuudessa näkemään että suuria ihmisjoukkoja on kokoontunut tätä kestitystä nauttimaan.
»Onpa tuossakin otusta», ajatteli ukko Swart. Kuulustelu alkoi. »Mestari Pikilanka! Te seisotte nyt esivallan edessä. Sanokaa minulle, minkä vuoksi olette vanginnut nämä miehet!» »Kyllä», sanoi Pikilanka, »nähkääs, herra pormestari, eilen istuimme me, minä ja vaimoni ja lapset ja söimme perunoita ja paistettuja sillejä.
Se olisi kuitenkin Jorman mielestä pitänyt olla lieventämässä Karin rikosta metsän haltijan silmissä, ettei hän ollut tiennyt pyhitettyä otusta ajavansa ja että hän oli jättänyt varman saaliinsa haltijalle, kun sen kerran oli nähnyt pyhälle vuorelle juoksevan. Vaikkei sitä nyt sentään tiennyt, mille tuulelle Tapio sattui... Mutta siitä olivat nyt kumpainenkin selvillä, että uhri on tarpeen.
Meri oli jäässä, mutta mikäpä jää olisi sellaista raskasta otusta, kun härmäjättiläistä, kannattanut! Jättiläinen pudota puksahti mereen ja nyt olisi hän kyllä tarvinnut kumikalossit! Kas tuota solskevettä, joka rupeaa kohoamaan saapasteni varsien ylitse, huudahti jättiläinen, seisoen keskellä merta. Mutta pahinta oli se, että jalat rupesivat sulamaan seitsenpeninkulmaisissa saappaissa.
"Siin' on pantteri", hän kuiskasi. "Houkkoja kuin ovat, päästivät koirat kahleista". Sepä oli liiankin totta. Koirain taluttajat, pedon huomatessaan, olivat irroittaneet talutettavansa, ja koko liuta syöksi hurjasti otusta kohti, joka, nähdessään niiden lähenevän, peräytyi taajaan ruohostoon, mikä oivallisesti peitti sen liikunnot.
»Niin minäkö? Yes box! Sepä tietenkin. Luulitteko paremmaksi? Ilmanko teittelittekin!» »En minä sinua tuntenut, koko otusta!» »No kätellään sitten uudestaan!» ja hän tarttui Viion leskeä käteen ja pudisti oikein pitkään ja hartaasti, mikä toista nauratti. »Missä sinä olet ollut niin näkymättömissä? Enhän ole nähnyt sinua pitkiin aikoihin.»
Me jätämme nyt toistaiseksi tämän hienon vapaaherran nimismiehinensä ja sotilainensa innokkaasti taistelemaan Pohjanlahden laineita vastaan ja luomme sen sijaan silmäyksen tuohon epäluulonalaiseen veneeseen, jota he ajavat takaa innokkaasti kuin otusta.
Sanoivat, että joku merkillinen mustatukka oli puheillansa kansankokouksissa pannut monen miehen pään pyörälle ja koonnut sakkia ympärilleen satamääriä, sekä vanhaa että nuorta kansaa. Itse eivät osanneet arvostella, vaan tahtoivat tietää Hinkin mieltä. Hinkki lupasi vihdoin mennä katsomaan sitä otusta.
Päivän Sana
Muut Etsivät