United States or Uzbekistan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Olipa kystä kyllin syöä, kyllin syöä, kyllin juoa punaisissa purtiloissa, kaunoisissa kaukaloissa: pirotella piirahia, murotella voimuruja, sirotella siikasia, lohkota lohikaloja veitsellä hope'isella, kuraksella kultaisella. Olut juoksi ostamatoin, mesi markoin maksamatoin, oluoinen orren päästä, sima vaarnojen sisästä, olut huulten huuhtimeksi, mesi mielten kääntimeksi.

Bartholdus Simonis, teidän talossanne kolme vuotta asunut. Jöns Barrus. No hiisi vieköön poika! Sinäköhän siellä tapas mukaan käyt mietiskelemässä ja vanttiseeraamassa taikka mitenkä sitä oikeastaan sanotaan! Luulin sun olevan linnassa. Eikö siellä enää Burmeisterin olut virtaa, koska sieltä yhä vielä kuuluu pelin ja soiton ääntä? Bartholdus Simonis. Virtaa kyllä vaan ei minulle.

Sinä voisit olla toinen, vaan sinä et ole sekään! Minä! Niin, olethan sinä hyvin siivo suomenmielinen lääkäri ja isänmaan ystävä Mitä? Minä pidän sinusta. Sinussa on hyväsydämisyyttä pohjalla, mutta muuten sinä olet kuin keskenkäypä olut. Se ei ole rievää eikä se vielä ole käypääkään. Mitä minä! Ethän sinä sille mitään voi.

Toiset taas turvasivat yhä enemmän Ristin-Kiesukseen, veivät lapsensa sen nimeen kastettaviksi eivätkä enää pyhässä lähteessä pesettäneet pois papin panemaa nimeä, niinkuin ennen oli ollut tapana. Taioillaan pilasivat kalavesiä ja riistaa lumosivat. Olipa heitä välistä tavattu pyhällä vuorellakin metsästelemässä. Se olisi ollut tietäjän estettävä, mutta ei olut hänessä miestä siihen.

Semmoisissaki tapauksissa on kuitenki hywä olut paljon wirwottawaisempi ja terweellisempi. Mutta mitä on se wähä hyöty palowiinasta niiden tuhansien turmioin suhteen, joita siitä lähtee niin erityiselle ihmiselle, kuin koko maalle ja koko ihmissuwulle.

Kiharatukkainen tyttö istuu majassa itkemässä. Ei hänelle kelpaa olut eikä ruoka, sillä sydämmensä on raskas, kurja hylky pitaalitautinen ihminen lähestyy häntä. Tyttö on hyvä eikä lyö raukkaa. Hän antaa sille kuihtuneen lehden. Swatsit ovat vahvoja. Valkoisten miesten pyssyt käsissään he nielaisevat Tsululaiset. Tyttö tietää että eräät sydämmet häntä murhehtivat, mutta näiden suru on haihtuva.

"Ja tämän jälkeen otti hän ison olut-lasin ja sanoi vaan tavan mukaan: "Schweitziläiset, saakaat tästä toistemme onneksi." "Mutta kun juuri olin ottaa lasin häneltä, pani hän pois sen, käski sen sijaan lasillisen viiniä ja lausui: "Olut on outo ja tuntematon juoma teille. Juokaat ennemmin viiniä." "Tuosta hän nousi ylös, heitti vaippansa hartioillensa ja sanoi hyvästi.

Vartijan tätä sanoessa avattiin yksi ikkunoista ja ääni huusi heille: "Mikä on hätänä? No, vai olette te vihdoin täällä, vanhat ystävät! Olut on erinomaisen hyvää tänä iltana!" "Hän odottaa meitä!" sanoi Kalle Witt. Vartija meni nyt avaamaan etehisen ovea. "Tänä iltana teillä mahtaa tulla aika hauskaa siellä ylhäällä.

André, joka juuri silloin fanttasiiassansa katseli äitiä semmoisena, mimmoiseksi hän oli hänet loppunäytöksessä kuvannut, kun tämä Valkyrianin tulisell' ihastuksella sotisoihtua liehutteli, katsoi nyt sitä naista, jok' olut tuoppisen heille toi. Hän peräytyi, ikäänkuin käärme olis häntä puraissut.

Ja kun päättyvi kerran Tämä elo, nimeen Herran, Vajavainen, tukalainen, tämä vähä ajan vaihe; Elo toinen, parempainen, Jumal' anna taivahassa, Muuttumaton, puuttumaton ilo enkelien kanssa. Laulu, olut ja viina.