Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Eräänä iltana kun Saara saapui vuodetten korjaukseen Jussin huoneesen, näytti Jussi merkin, että hän nyt oli valmis lähtemään karkuun ja osoitti rohtopulloa, jonka Saara sukkelasti pisti poveensa, parjaten samalla Jussia korkealla äänellä. Sittenkun Jussin vuode oli laitettu, koputti Saara oveen päästäksensä ulos. Olli avasi oven tavallisuuden mukaan ja Saara astui Ollin huoneesen.
Häh?" puheli hän innolla. Ja Olli rupesi toimesta tekoon, haki kokoon tarvittavat kapineet ja vanhat suutari-laudat.
Saman tekevä, kun on yhden päivän työ jo tehty". Ja niin tuli Olli pirttiin sisälle, eikä laulunsakkaan olleet aivan tuulen tuomia: Emo oli keittänyt hyvää maito-velliä ehtooksi, ja taatalla oli puuroa vielä päivällisestään; joista molemmista Ollille annettiin valta valita. Ja Olli söi, kuin mies molempiakin.
Pium, paum! kerran kajahtaa Tuo kylmä kirkon kello, ilmoittaa: Pois, pois henki vaeltaa Ja ruumis mullan alla majan saa." EERO. Kas niin, eikös jäänyt Olli kolmannen kerran myllymatiksi. Voi mun rakas OLLI. Vaiti siinä. Minä en kärsi tällä hetkellä leikkiä, tiedä se. EERO. Hei, hei! Ethän puske kumminkaan. Voi, mun rakas myllärin', jauhapas mun pussini OLLI. Sakramenskattu poikanulikka!
"Tuntuu se paremmaltakin", hymyili Olli vastaukseksi. "Saapi nyt seppäkin vuorostaan olla kelona, eivätkä niin pääse suutansakaan ihmiset rääväämään, kun noin mestarismies jätettiin kylmäksi tytöstä." Silloin oli asia kyläläisille selvänä.
Sittekun sairas oli niin saatu vuoteellensa, kysäsi Olli: "Mistä saamme nyt lääkkeitä sairaalle?" "Täältä!" sanoi Anna ja avasi pöytälaatikon. "Tässä on lääkkeitä, joita tohtori jätti minulle silloin kun Risto oli kipiä, ne tulevat nyt hyvään tarpeesen.
Koti-veräjällä seisoi äiti-paha punasena kiukusta, ja huusi Ollille jo pitkälle matkalle: "Missä sinä, senkin tulen kakara, siekoilet? Puuro jo jähtyy. Toiset mukulat ovat Alkulassa, eivätkä nekään osaa sieltä jo tulla syömään. Mene kohta kiiruusti hakemaan heitä". Olli viskasi laudan-kappaleen sivuun, ja lähti aika kyytiä Alkulaan.
Olli ei enää tullut Gravsejdetiin niin usein, ja kun hän tuli, oli hänen käytöksessään jotain hurjaa, joka paremmin olisi sopinut rajua hevosta kohtaan, jota oli hillittävä, kuin pientä ujoa tyttöä kohtaan. Ja se yhä kiihtyi.
Olli Oivallinen, kirjoittakaa minulle velkakirja tuhannelle ja viidelle sadalle markalle ja antakaa myös kiinityskirja kolmanteen osaan Tuorilan talosta", puhui Kierilän herra vakavasti ja arvokkaasti. Tuorila kumarsi niin syvään, että tuskin kissa, joka samassa kulki ohitsensa, mahtui menemään lattian ja hänen nenänsä välitse.
Se käveli aivan niin, kuin olisi sillä ollut "nenä viidentenä jalkana". "Perkule vieköön!" sanoi Olli, ja astui esille. "Sinulla on 'sika viitenä silmissäs; mutta nuo kädet taitavat sen vain tehdä". Mutkala katsahti Ollia, ja sanoi: "Mistä sinä epäuskonen kakara olet? Pane yksin kädes pöydälle!" Kaikki muut kädet otettiin pois pöydältä, ja Olli laski tassunsa yksinänsä siihen.
Päivän Sana
Muut Etsivät