Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. marraskuuta 2025
Vihoissaan ehk' on Fulvia; tai kenties Tuo liemenparta Caesar mahtikäskyn Sinulle lähettää: »Tee tuo tai tuo! Tuo valta valloita, tuo vapauta! Ja oiti, muuten voi sua!» ANTONIUS. Mitä, armas? CLEOPATRA. Kenties ei, tietystikin tääll' et olla Saa kauemmin; pois Caesar sinut kutsuu. Siis häntä kuule! Mik' on Fulvian haaste Caesarin, tarkoitin ei, kumpaisenkin? Siis kutsu airuut. Punastut, Antonius!
1 PALVELIJA. Poisko? Menkää itse pois! CORIOLANUS. Sin' olet mulle vaivaksi. 2 PALVELIJA. Mikä julkeus! Kylläpä teistä selvä saadaan. 3 PALVELIJA. Mikä mies se tuo on? 1 PALVELIJA. Kummallisin mies, minkä ikänäni olen nähnyt. En saa häntä pois täältä. Kuules, kutsuppa herramme tänne. 3 PALVELIJA. Mitä sinä, mies, täällä teet? Tiehesi oiti! CORIOLANUS. Mun anna olla; liettänne en tahraa.
Sieväst' oiti hän pois pani piipun ja, astuen vastaan kenstinä käytökseltään, suuteli tyttösen kättä. Haastelias alun ei tuo arvon herra tok' ollut, suu vain lieheellään hän helläst' iskevi silmää.
Jos varastat, niin heti se syyttää; jos vannot, niin oiti se sättii; jos makaat naapurin vaimon kanssa, niin kohta se sinut ilmaisee; se on semmoinen punastuva, kaino henki, joka panee miehen sydämmen pyörälle; se tekee jos jonkinlaisia estelyksiä; pakotti minua taannoin antamaan takaisin rahakukkaron, jonka sattumalta olin löytänyt; se tekee miehestään kerjäläisen; se on kaikista kaupungeista ja kauppaloista karkoitettu vaarallisena kapineena; ja jokaisen, joka tahtoo elää hyvin, täytyy luottaa omaan itseensä ja elää ilman sitä.
GLOSTER. Että tämän surun toimen Jätätte hälle, jolla enemmän On syytä suruun, sekä Crosby-placeen Menette oiti; Chertseyn luostariin kun Pyhillä menoill' olen haudannut Tään jalon kuninkaan ja hautansakin Katuman kyynelillä kastellut, Tapaamaan teitä riennän viipymättä. Monesta salasyystä rukoilen nyt: Luvatkaa tämä. ANNA. Sydämmestän' aivan.
Tuoss' asuss' öisin lempiväin kun aivot Hän kiertää, lemmest' uneksivat oiti; Hovikkoin polvet, kumarruksist' oiti; Lainmiesten sormet, sivutuloist' oiti; Neitosten huulet, oiti suuteloista; Ja noihin usein häijy Mab luo rakot, Jos hajumakeisilta henki löyhkää.
NARRI. Tämän menen kertomaan armolliselle neidille oiti. Minä en vaan tahtoisi olla yhdenkään teidän nahoissanne, en kahdesta pennistä. HERRA TOPIAS. Seis, herra, hiljaa! HERRA ANTREAS.
SALISBURY. Saint Edmund's-Bury'n luona häntä kohtaan, Se turvallisint' on; syleillä täytyy Tät' ahtaan ajan lempitarjousta. PEMBROKE. Ken teille toi tuon kardinaalin kirjeen? SALISBURY. Melun'in kreivi, jalo Ranskan herra. Enemmän kertoi hän kuin tämä kirje, Dauphin'in suosiosta suullisesti. BIGOT. Me huomenaamull' yhdytään siis häneen. SALISBURY. Ei, oiti matkaan!
Näen, että olet köyhä; Nuo neljäkymment' ota kultarahaa; Tuo mulle myrkkyä, niin tuima annos, Mi kaikkiin suoniin valuu niin, ett' oiti Eloonsa kyllästynyt juoja kaatuu, Ja ruumis hengen luotaan laukaisee Niin raivosti, kuin sytytetty ruuti Kamalan tykin suusta leimahtaa. APTEEKKARI. On mulla mointa snrmarohtoa, Vaan myyjää laki uhkaa kuolemalla.
Minust' oiti saatte kuulla: Ei, jääkää. Mitä, ystävä, on sulla? MAALARI. Vain pikku kuva; pyydän, vastaan ottaa Se suvaitkaa. TIMON. On kuva tervetullut. Kuva on milt'ei tosi ihminen; Näet, ihmistä kun epäarvo peijaa, Niin on hän kuorta vain; nuo kuvat ovat Mit' ovat luonnostaan. Ihailen työtäs; Kuink' ihailen, sen kohta näet; varro, Saat pian kuulla. MAALARI. Taivas teitä kaitkoon!
Päivän Sana
Muut Etsivät