Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. marraskuuta 2025
»Vai ei Kenosella ole ollut muita tarkastuksen alaisena kuin Matikaisen tyttö!» ihmetteli Pirhonen. Kenonen sylkäsi silitysrautaan ja kehasi: »Ohoh, Pirhonen! Vai ei Kenosella ole ollut!» »Vai on ollut muita!» Kenonen sujautti silitysrautaa, jotta housut savusivat sen edessä, ja kerskasi: »On tällä pojalla ollut! Ovat sitä Kenosta rikkaan talon tytötkin itkeneet.
Hän pani erikoisen painon »herra» sanalle. Lähellä seisovat kääntyivät päin pidätetty naurunpilke silmänurkassa. »Eihän meissä ole yhtään herraa», myhäili Uutela hiljakseen silittäen korvallishiuksiaan lakinreunan luota. Hänkin pani erikoisen naurahtavan painon »herra» sanalle ja vilkasi samalla merkitsevästi Rimpiläisen kädessä olevaan keppiin. Savolaiset kohauttivat kulmiaan: ohoh!
KERTTU: Maisteri Lumme, joka eilen illalla saattoi hänet kotiin. Hän on kosinut Allia. GRANSKOG: Ja saanut kukkaset? Sepä hauskaa. KERTTU. Ei kuin rukkaset. GRANSKOG: Ohoh! KERTTU: Ja nyt on Alli valmis antamaan rukkaset jokaiselle, joka vain hänen tiellensä astuu. GRANSKOG: Soo? KERTTU: Niin, sillä nyt hän tuntee herrat. GRANSKOG: Sehän on ihanaa. KERTTU: Eikö hän ole herttainen lapsi?
Ajakaa vaan eteenpäin, kehoitti äitini, meidän mökkimme on palanut ja me asumme Vierimällä. Ohoh! Vai Vierimällä se on tuttu mies minulle. Mutta kuinka Mari sentään on ehtinyt vanhentua siitä ajasta, kuin pienenä, noin kymmenvuotiaana tyttönä näin, puheli äitini eno ja laskeusi alas kärryistä, tervehtimään meitä molempia. Terveisiä Kemistä! Tunnetteko tuota matkatoveriani? Leski eikö niin?
János-konstapeli ei ollut lukenut Lavater'in kirjoja, mutta monivuotisen kokemuksensa nojalla hän jo heti paikalla arvasi tuon ihmisen ulkonäöstä, että joku vastavallankumouksellinen hanke oli saattava sen kaulan paulaan. János istuihe likemmäksi. "Mistäs herra on?" kysyi hän viekkaalla katsannolla vieraalta. "Ohoh! Wienin kaupungista", huoahti toinen, oluthaarikkansa pohjaan katsoen.
Mitäs arvelette siitä, että Mesopotamian suuri lohikäärme on ollut niin näljissään, että on syönyt ihan itsensä. *Kuningas*. Mitä te lörpöttelette? Johan ritari Pyhä Yrjö tappoi sen aika sitte. Ohoh, no kaikkiansa, sehän on herra kuningas itse! *Matti*. Olipa hyvä, että joku toinenkin pettyi. Pidä hyvänäsi, Kaisa muori! *Kaisa*. No se on juuri niin, kuin minä sanoin.
"Me Suomen neidet tunnemme asian niin olevan kuin tää nuorukainen on teille selittänyt", lausui Anni vastaukseksi, punastuen vieläkin enemmän. "Ohoh! kaunis neitiseni, ethän toki liene koko Suomen neitien edustaja!"
Puhui poika puolikuinen, kaksiviikkoinen kajahui: "Ohoh sinua, ukko utra, ukko utra, unteloinen, kun olet tuhmin tuominnunna, väärin laskenna lakia! Eipä syistä suuremmista, töistä tuhmemmistakana itseäsi suolle viety eikä puulla päähän lyöty, kun sa miesnä nuorempana lainasit emosi lapsen oman pääsi päästimeksi, itsesi lunastimeksi.
Suu puhuu toista, kuin mitä sydän ajattelee. Ainahan niillä on jotakin vastaan puhumista. Kyllä minä tunnen ja tiedän sen su'un eikä tämä ole ensi kerta, kun tänlaista kuullaan." "Ei, isäni!" lausui Lyyli vähän rohkeampana, "elkää luulko minun leikkiä tekeväni. Minä puhun täyttä totta, sitä, mitä ajattelenkin." "Ohoh! Kyllä tästä hyvää tulee," nauroi isäntä.
Naima-ilmoituksiako vai mitä? Ha ha ha! REETTA. Eikö mitä, minä luen tuosta viime yön hirmuisesta tappelusta, kun humalaiset herrat löivät tuota merimiestä niin hirveästi, että ihan oli henki lähteä. ONNI. Ohoh, oliko se niin vaarallista? REETTA. Niin, tässä seisoo, että tohtori oli sanonut, että kyllä se on niin ja näin, jos hänestä enää tulee miestä ollenkaan. ONNI. Soo, soo!
Päivän Sana
Muut Etsivät