Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. marraskuuta 2025
Sitten sanoi hän omasta alotteestaan heille, että he ovat hulluja kaikki kolme, kun saattoivat minun niin surulliseksi, ja että heidän pitäisi sopia. Sitten syleilivät he toisiaan. Se on nyt tehty ... siitä on nyt suoriuduttu." Grégoire keskeytti iloisesti: "Ei, odota hieman, minulla on aivan liian kaunis osa ollut näyteltäväni sinun kertomuksesi mukaan, minun täytyy itse sanoa totuuden.
Kerttu, älä tällä hetkellä puhu mummolle enää mitään siitä asiasta. Odota siksi kuin hänen mielensä lauhtuu. HELKA. Mitä kuiskuttelet siellä, Ilona? Pois, latoon tuonne lapsinesi. Ja heinille nukkumaan nyt kaikki. Sinä myöskin, Kerttu. Taikka jäähdyttele vaan ensin luontoasi täällä ulkona, jos niin tahdot. Mutta älä puhu minulle sanaakaan enää siitä miehestä, muista se. HOMSANTUU. Hyvästi, mummo!
"Odota minua metsän rajassa, Punaisen-Ristin juurella.
VILLE. Tulen, tulen... Auta Jesu, en pääse ... en jaksa ... voi äiti, äiti, äiti, hän katosi ... en näe enää mitään. SILJA. Hän palajaa jälleen. Odota vähän aika vielä. Ei hän kauvan viivy. VILLE.
Teidän täytyy kumpaisenkin tilata minun sanomalehteäni: 'Emansipeerattu nainen'". "En voi sitä tehdä, sä taivainen lumotar", sanoi Jim; "olen liian köyhä mylly ei käy, vesi on varsin vähässä vähiä vaativa ansioni on vielä palkitsematoin! Odota kunnes laivani tulee valkamaan, silloin tilaan mitä vaan haluat". "Ohhoo, luuletko niin vähällä minusta pääseväsi. Ohoh!
OBADJA. Jahven mieltä hän On useasti kysynyt, vaan mykkä On Jahve ollut, taivas niinkuin vaski, Ja viime yönä häntä vaivannut On kolkko uni. Vai kolkko uni! Voiko mikään mies Niin turhaa säikkyä? Vie sanani: En odota ma yhtään hetkeä. Jos joukkoinensa, jotka täällä ovat, Hän seuraa meitä, olkoon tervetullut. Vaan yksinkin ma mennä rohkenen.
Kruunulla ja mestauskirveellä! toisti Lejonborg, koko ruumiissaan vavisten. Etkö, Lejonborg-raukka, voi mainita mitään nimeä? Voin, voin ... en, en!... Voin!... odota ... nyt minä tiedän. Kreivi Lejonborg luetteli joukon nimiä, kaikki hänen seurapiiriinsä kuuluvia ja hovin suojatteja. Eipä olisi Lejonborg säästänyt isäänsä, äitiään eikä sisaruksiaan, jos nämä vielä olisivat olleet elossa.
»Mikäs sitä Helkaa vaivaa?» kysyi Uutela lämpimästi tytöltä, joka seisoi hiukan syrjässä pää nurpallaan. »Kun ei täällä ole mikään niinkuin Hämeessä!» valitti tyttö itkuisin äänin ja painoi päänsä vielä alemmaksi. »Odota nyt vähän», lohdutteli Uutela hiljaa. »Pian me tänne laitamme miehissä palan Hämettä!»
Eihän ole mahdollista, että pappa sinä teet itsesi naurunalaiseksi. ROUVA. Tässä ei ole sijaa naurulle, ei rahtuakaan, sen sanon. En ymmärrä, kuinka sinä voit olla noin välinpitämätön ja tyyni, vaikka asia on niin hirveän epätietoinen. Ei, minä lähetän Reetan sairaalaan, muu ei auta. HILMA. Mutta odota nyt edes siksi kun Onni tulee takaisin!
Mutta jo kahdenkymmenen askeleen päässä jäi hän seisomaan. Koira rupesi haukkumaan, toinen vastasi siihen, ja kohta sen jälkeen Herkules seisoi hänen edessään. "Mitä herra tekee?" huudahti hän. "Miks' ei odota Herkulesta?"
Päivän Sana
Muut Etsivät