Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Sehän on vain hiukan vaihetusta tavallisiin herkkuihin, ymmärräthän!" Vilkaskasvoinen mies astui nelikulmaisen kentän yli tulensa luo, ja heti sen jälkeen toisetkin miehet nousivat ja menivät joko katsomaan omia patojaan tai nukkumaan rattaiden alle. Suuri siirtomaalainen jäi yksin.
Kuulepas, minun täytyykin ruveta sinusta pitämään huolta niinkuin pikku lapsesta. Kerttu: nyt sinun täytyy heti mennä nukkumaan. KERTTU: Kyllä, kyllä, kunhan sinä vain lähdet. ALLI: Ja nukkua oikein kauvan. Ymmärrätkö KERTTU: Minä aionkin nukkua sekä kauvan että hyvin. ALLI: Se on hyvä se. Ja sitten sinun pitää ruveta tekemään jotakin työtä. Ei se käy, että sinä vain laiskana lojut.
Sitten menen vielä vähäisen nukkumaan ennen päivällistä. No ? En tule. AKSEL. Mitä ihmettä? Et tule? Kuinka se on selitettävä? Minkätähden et tule? SYLVI. Sentähden että että ... minä en tule. AKSEL. Ihanko todella? Sinä et tule? SYLVI. En. AKSEL. Ahaa minä jo ymmärrän. Sirkkunen ei ole vielä unohtanut meidän aamullista pientä kiistaamme. Sinä taidat olla äkeissäsi yhä, vai kuinka?
Jo kiipee hän pengertä pitkin, jo heittäytyy hän tuuhean koivun varjoon selälleen pehmeälle sammalikolle. Käykö hän nukkumaan? Ei! Levällään ovat hänen silmänsä yhäti taivaasen käännettyinä. Nyt ei ole enää näkyvissä lintujakaan. Muutamat hajanaiset pilven hattarat vaan hämmentävät taivaan sinistä yksitoikkoisuutta. Niin, pilven hattarat!
Valmiina minä myöskin olen, missä suinkin voin henkivakuutusasialle palvelusta tehdä." Kun Elli hyväili pikku Eljasta nukkumaan, puheli hän itsekseen: "Sinä siunattu lapsi!
Hyvät minut hyljäävät ja kehnot eivät kelpaa, Taivaasta ei mulle anneta ja maast' en löyä vertaa. Illalla lähen nukkumaan ja nukun joka ilta, Yksin aina vieressäni siliä pirtin silta. Vaan ei yötä pimiätä, ettei päivä koita, Eikä niin suurta surua ole, ettei ilo voita. Vielä tämä siivo tyttö nätin pojan löytää, Vielä kerran kultani kanssa astun vehnäpöytään. 41. POJAT KYLILL
Kun he olivat aikeessa lähteä majasta, sairas kohotti äänensä niin paljon kuin hänen heikkoutensa sen suvaitsi ja huudahti: "korkeanarvoisa isä, jalo ritari, ja te, hyvä lääkäri, jos haluatte saada minua nukkumaan ja paranemaan, niin sanokaa armosta minulle, missä rakas herrani on?"
Illemmalla ei hän tahtonut totella lastensa kehoitusta, kun nämä pyysivät häntä nukkumaan. »Te tahdotte minua nukkumaan, samalla kuin minä joka hetki odotan kutsumusta tuomarini eteen. Minä pelkään nukkumista, sillä minä en tahdo tulla yllätetyksi, minä tahdon avoimin silmin nähdä kuoleman tulevan.»
Silloinkin hän usein oli niin ajatuksissaan, ettei muistanut häntä paljon katsoakaan. Ja syötyä hänellä tavallisesti oli kiire pois. Aamiaisen jälkeen tunnille, päivällisen jälkeen nukkumaan. Selmallakaan ei ollut juuri mitään puhumista. Hän ei löytänyt minkäänlaista aihetta, mietti usein päänsä ympäri, mutta ei vaan löytänyt.
Puhdas lumi jo peittää maan, Luonto vaipuvi nukkumaan, Huurrevaippahan pukeutuu Koivu ja pihlajapuu. Tilhikin, siiven alla pää, Pihlajassa jo levähtää, Huoli ei hyörinästä maan, Rauhassa nukkuu vaan. Nuku sinäkin, sydämmen', Niinkuin tilhinen oksallen, Niinkuin pihlaja uinahtaa, Kuin lumen alla maa. Rukoilen minä taivasta Säälimään sua vaivaista, Lunta päällesi vihmomaan, Lunta puhdasta vaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät