Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Mutta kun siitä mielen ensimmäisestä huimauksesta oli suurin osa sulanut sieluun, niin puheen aluksi oikein syvästi kummastellen virkkoi Jukke: »Vai niin ne toisen pirttiläiset rupeavat teitä ahdistamaan, etteivät anna pirtin uunia. Varsanko se siinä tekisi, jos tuossa nyt leivät paistaisi... Noo, ei sillä pitkälle pääse. On meillä uuni, jossa paistuu.
Emäntä pääsi hädintuskin vetäytyneeksi takan ääreen tuolille, johon ohahtaen valahti, kädet syliin. Koko väki piiritti häntä siunaillen ja udellen mikä nyt oikein on? Toiset jo riensivät uloskin selkoa ottamaan. »Noo ... saamari, sepä nyt kamalaa on, kun ei saata sanoa, kun siinä vain ruikuttaa», tuskastui herastuomari sanomaan haikaillen ja pyörien sinne tänne.
Heti kun hän pääsi sisälle, porahti hän: "Noo pojat, eikös korvanne ole kuumana kirkkoherran löylyytyksestä, vai pidittekö niitä sen aikaa tukossa?" "Ei pidetty tukossa, eikä nuo tunnu olevan kuumempana kuin ennenkään," vastasi Erkki.
»Noo, sittehän rikastun niin kuin sinäkin, niin etten enää pääse köyhtymäänkään.» Poikia ja muita miehiä nauratti kovin ja se pisti Kaaperin vihaksi. »
Eiköhän pehtori omasta päästään ? En minä niin kuului Liisa itse sanoneen Liisa itsekö? ei se sitä sanomaan mene, vaikka kyllä minä sen silti tiedän, että niin se oli luuli ennen rahjusmieheksi, mutta silloinpas näki. Maasta se pienikin ponnistaa. Liisakin oli ennen riski tyttö. Noo! Matti sitoi hevosensa reen sepiin kiinni ja katseli viekkaalla silmällä pehtoriin...
Eikö niin isä?" Hemmu näytti taitoansa ja sai hiirakon kärsimättömästi liikahtamaan. "Noo siinä ... olkaa siivolla!" Isä ei joutanut poikia kehumaan, kun oli muuta touhua. Tuppu ja Liinu käärittiin reen perään vanhoihin vällyrauskoihin. Sinne Sanna Miinalle ja itselleenkin myös tilaa teki.
Sitä paitsi aina kun hän muulloinkin tuli käymään Nikkilän puolelle, oli hänellä heti jotakin sanomista, vaan nyt oli hän kuin outo, joka ujostelee ja vierastaa. »Noo Elsa», lausui Nikkilä tarkoittamatta mitään, hyväilyn vuoksi vain.
»Noo, mistä ne rahat nyt temmataan.» Jatkamatta enää keskustelua lähti Valee pois. Valkolainen jäi viimeiseksi nähtävästi kahden vaiheilla, puhuisiko vielä, vai jättäisikö sikseen. Luonto alkoi jo vähän nousta, sillä koko mies muutenkin inhotti, ja hän tarttui avaimeen lähteäkseen sanaa sanomatta.
Kyllä, kylläpä minä tiedänkin! Noo? Minä menen ja heittäydyn Heittäydyt, sanot sinä? Niin, niin minä teen. Minä heittäydyn suoraan ensimmäisen syliin kenen tahansa. Sitä sinä et tee koskaan sinä, minun rehellinen, ylevä, uskollinen Ritani. Ooh, sinä et tiedä, mikä minusta voisi tulla, jos sinä, jos sinä et tahtoisi minusta enään tietää. En tahtoisi sinusta tietää, Rita? Tuollaista voit sanoakin!
Kun velallinen oli mennyt, sanoi emäntä tavallisesti: »Sinä olet sellainen ... kun et edes yhtään tahdo ... ei suinkaan ne ikänä maksa.» »Noo, kyllähän maksaa kun jaksaa, mitä sinä siinä turhia. Kukahan tässä nyt ihmisiltä väkipakolla.» Ja kun muori sitten vielä kinasi jotain ja vaari vastaili, jätettiin asia siihen. Velkakirjat saivat maata arkunpohjalla, ja ihmiset tiesivät sen.
Päivän Sana
Muut Etsivät