Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Riitajutut vastapuolten välillä niissä sukeusivat usein niin sekaviksi, että nimismiehellä piti olla kärsivällisyyttä niitä selvitellessä. Grönbergin kärsivällisyys oli usein aivan ihmeteltävä. Jos joku hätääntynyt velallinen onnistui saamaan kuvernööriltä kiellon jo kuulutetun huutokaupan pitämistä vastaan, piti Grönberg sellaisen määräyksen aina pyhänä.
"Sinä vielä vääremmin minua," sanoin minä. Kalle nousi hitaasti ylös, ojensi sanaa sanomatta minulle kätensä ja niin hän lähti. Siihen aikaan oli paikkakunnallamme kova Amerikkakuume. Ihmisiä riensi sinne joukottain, ja muutamat säästävimmät miehet lähettivät sieltä kelpolailla rahoja kotiinsa. Moni velallinen talo maksoi pian velkansa, ja monikin itsellinen hankki sillätavoin itsellensä tilan.
Mutta Märkäsessä oli velkakirjoja; kaikki ihmiset puhuivat siitä, että niitä oli paljon ja että ne ennen saivat maata hyvin rauhassa arkunlaatikossa, jos vaan velallinen katsoi silloin tällöin itsellensä sopivan ajan ja kävi juttuamassa Märkäsen äijän kanssa ja sanomassa, että »se on niin kovin hyvä, kun ei te hätyytä... Kun Jumala antaisi tässä munkin vähän vauhtiin päästä, niin kyllä minä maksan kaikella kunnialla.» Silloin äijä aina sanoi: »Noo, jopa ... jopahan sitä on velan kanssa tekemistä.» Ja sitten ruvettiin puhumaan muista asioista.
Hän kuulusteli seurakunnalta, mutta ei kukaan tuntenut Afrikalaista. Hän ei ollut kenenkään vieras eikä kenenkään velallinen eikä ollut nähtävästi koskaan ennen siellä ilmestynyt.
Ennen juhannusta piti nimismies verorästien tähden huutokauppoja kirkolla. Tiedettiin yleensä, ett'ei niillä totta tarkoitettu, koska nimismies aina odotti veroa, kunnes kukin velallinen jaksoi maksaa, mutta järjestyksen tähden hänen kuitenkin täytyi niin toimia, ja nimismies se itse saikin kaikki huudot, kun muut eivät mitään tarjonneet. Tänä vuonna kuitenkin tuli joukko väkeä ratsastaen pihaan, kun huutokauppa juuri oli alkava;
Kun velallinen oli mennyt, sanoi emäntä tavallisesti: »Sinä olet sellainen ... kun et edes yhtään tahdo ... ei suinkaan ne ikänä maksa.» »Noo, kyllähän maksaa kun jaksaa, mitä sinä siinä turhia. Kukahan tässä nyt ihmisiltä väkipakolla.» Ja kun muori sitten vielä kinasi jotain ja vaari vastaili, jätettiin asia siihen. Velkakirjat saivat maata arkunpohjalla, ja ihmiset tiesivät sen.
TIMON. Sen korvaa viisituhat pisaraa. No, entä sinun? niin, ja sinun? 1 VARRON PALVELIJA. Hyvä herra, 2 VARRON PALVELIJA. Hyvä herra, TIMON. Paloiksi minut repikää ja viekää! Jumalat sitten teidät ruhjokoot! HORTENSIUS. Totta toisen kerran, nyt saavat herramme viskata lakkinsa rahojensa perään; näitä velkoja sopii syyllä sanoa hurjiksi, kun velallinen on hullu mies.
Reinhold, emmekö istu tuonne, sanoi Helena osottaen sohvaa. Reinhold siirtyi hänen kanssansa sinne. Ajatelkaamme, jatkoi hän, semmoista koneistoa, jonka voimasta esimerkiksi velallinen, pakenipa hän minne tahansa, aina voidaan saada kiinni ja pakottaa velkansa maksamaan.
Hän herätti sen esityksen, että kaikki velkakirjat olivat heti otettavat pantiksi, tai velallinen pantaisin vankeuteen; hän ei tietänyt mitään ilettävämpää kuin huolimattomat asiamiehet. Se oli toista, kuin Löwenpil'in konttooriin mateleminen. Niin, siinä on paruunilla varsin oikein; vakavia ajatuksia, todellakin vakavia ajatuksia!
Kun joku velallinen maksoi Kirrille velkaansa, oli hänellä jo kasvu pennin päälle tiedossa, ennenkun he kerkesivät kirjoitusmiehen luoksikaan. Erään kerran maksoi joku hänelle velkaansa ja kirjoitusmies laski ja sanoi, kuinka monen vuoden, kuukauden ja päivän vanha velkakirja oli. Kirri pyörähti heti laskumieheen päin ja kysyi hätäisesti: "entäs tämä päivä?"
Päivän Sana
Muut Etsivät