Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Sitten isä otti kanteleen ja alkoi soittaa, hän isän polvea vasten nojausi ja lauloi: Lapsi olen laulavainen, Pieni vielä voimatoin. Huvitusta hakevainen. Huikennellen huoletoin. Aina löydän avoimena,
Isoja kyyneliä vieri hänen poskillensa ja, pannen kätensä ristiin, katsoi hän ihastuneena ylöspäin. Helena ei muuta kuin itkeä nyyhkytti ja nojausi häneen, jota hän niin hartaasti rakasti. Viimein hänen puolisonsa vienosti irroitti itsensä hänestä ja sepäili hellästi kunnian-arvoista äitiänsä. Sitten katseli hän ympärillensä, silmin poikaansa etsien.
Silloin käsitin, miten tulisi käymään; mutta silloin oli jo liian myöhäistä." Bengt nojausi sohvan selkämystään ja vihelteli vallattomasti. "En tosiaankaan voi siihen mitään, että kaunis sukupuoli suosii minua enemmän kuin sinua", hän sanoi purevasti. Åke ei vastannut. Bengt sai ivata häntä niin paljon kuin halusi, se ei häneen enää koskenut.
Kun hän oli hetkisen seisonut, sanoi hän: "Mennään pois!" "No", sanoi Swart, "minkätähden me menisimme pois? Olemmehan me maksaneet päästäksemme sisään eikä kukaan meille täällä pahaa tee. Tule vaan tänne katsomaan!" Witt hiipi Swartin jälestä, nojausi yli rintavastimen ja katseli ales.
Minusta tuntuu ... niin kummalliselta, sanoi Lilli äkkiä ja nojausi kauhean kalpeana tuolin selkänojaa vastaan. Riensimme hänen luoksensa. Kuinka sinä voit?
Hänen hiuksensa nousivat pystyyn, hänen jäsenensä tuntuivat irtaantuvan, kylmä hiki hiipi hänen ruumiinsa ylitse, kun hän katseli tuota kammottavaa aarretta, joka seisoi kyynärän päässä hänen vuoteestansa. Huomaamatta hän hellitti ihanan taakkansa ja, kohoten vuoteeltansa, nojausi eteenpäin. "Alroy, Alroy, Alroy!" "Minä olen tässä." "Huomenna Israel kostetaan!"
Tietämättänsä nojausi hän hiljaa seinää vastaan ja painoi kasvonsa lujemmin ruudulle ja ratsh! tuolla kylmästä arka ruutu oli palasilla hangella. Hieno lumipilvi peitti samassa vangin. Kyösti hypähti peljästyneenä ylös ja tirkisteli ruutua ja sangen monta minuuttia kului ennenkuin hän tointui.
Nuorukainen sulki kirjan. «Anna!« jupisi hän itsekseen, ja hänen silmäyksensä lensivät ulos pimeään iltaan. «Johannes! Joko olet lopettanut?« kysyi tyttö, kun Johannes mainitsi hänen nimensä. Johannes ei kuullut, hän oli vaipunut ajatuksiinsa; hän ikäänkuin uneksi valvoen. Hän nojausi tuolin selkää vastaan ja silmäili ulos.
Hän riensi Heleenan luokse ja nosti ylös rakastettunsa, joka päätään vienosti kallistaen nojausi hänen rintaansa vasten, mutta samalla juurikun vältti hänen suuteloaan. Kauniit kasvot olivat lumivalkeat. Suuret siniset silmät olivat itkeytyneet. Kätensä olivat kylmät.
Ei hän ollut väsyksissä unettomasta yöstä, ei matkustuksesta eikä mielenliikutuksesta, vaan hän tunsi olevansa kauheasti väsynyt koko elämään. Hän nojausi sohvan selustimeen, ummisti silmänsä ja nukkui siinä silmänräpäyksessä raskaaseen sikeään uneen. Suvaitsetteko nyt tarkastaa koppeja? kysyi tirehtöri. Nehljudof havahti ja oli ihmeissään huomatessaan missä hän oli.
Päivän Sana
Muut Etsivät