Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Eikä hän näytä enemmän kuin Annettekaan pitävän mitään kiirutta, ja kun he kohtaavat toisiansa hän tuli sinne minun siellä ollessani ei taida huomata muuta kuin että he ovat helkkarin haitaksi toisillensa. Minä olen varma ettei siitä tule mitään. No, niin se tervehdys oli lopussa. Neljäntoista päivän perästä olin minä taas siellä, sillä rouva pyysi minun tulemaan.
"Oh", sanoi hän, "naimisiin ei hän vielä ole valmis, hän on vasta neljäntoista vuotias." Kaikki ihmettelivät, häntä olisi voinut luulla kahdeksantoista vuotiaaksi, sillä hän oli niin kehittynyt. Ja todellakin tuntui siltä kuin hänen paksut, mustat hiuksensa ja valkea ihonsa olisi tuoksunut liian aikaista erotiikkaa. "Muuten", jatkoi isä hyvillään, "on hänellä jo ollut sulhanenkin.
Niin kauvan, kuin ollaan lapsia, ei tehdä niin tarkkaa eroitusta renkipojan ja talollisen lapsen välillä mutta sitten alkaa toiset ajat, luulen minä. Hm, kuka tietää, missä olisin ilman tuota tyttöä, hänen ansionsa se on, että olen tämmöinenkin mies, kuin olen. Ha, ha, ha, lapsi? neljäntoista vuotias nulkki.
Lukeminen ei tullut kysymykseenkään, ennenkuin olin neljäntoista vanha. Silloin minä tulin koulun opettajan haltuun, joka otti opettaaksensa minua niin paljon, että taitaisin päästä ripille, niin ett'en enään olisi seurakunnalle rasitukseksi. Koulun käyminen olikin tarpeellinen, sekä sielun että ruumiin tähden.
Naisia, jopa neljäntoista vuotiaita, miehet mainitsevat "valtiattariksensa". Nämä siis nähdessään, että heidän hyvänsä on vain miehinen seura, alkavat kaunisteleida ja kaikkensa siihen suunnata. On sen vuoksi vaivannäön arvoista pyrkiä saamaan heidät tietoisiksi siitä, että heidän kaunein kunniansa on esiytyä säädyllisinä ja siveinä.
Hänellä oli mitä ihanimmat, vaaleat hiukset, jotka liehuivat pienten kasvojen ympärillä; veli, joka oli neljäntoista vuotias, siis neljä vuotta vanhempi siskoaan, oli hoikka ja laiha kuin isänsäkin, ja hänellä oli kylmät, siniset silmät kalpeissa kasvoissaan. Hän sai vihdoin kiinni sisarensa ja tukisti häntä kaikesta voimastaan.
Iltapuoleen miehitti Stanley veneensä ja neljä kanooteista viidelläneljättä miehellä, jätti ainoastaan Safenin neljäntoista miehen kanssa jälelle vartioimaan saarta ja leiriä, ja meni tiedusteluretkelle Iroban saarelle, jonka asukkaat myöskin olivat vihollisia. Saaren rannalla näytti suuri hämminki vallitsevan. Stanley laski suoraan rantaan erään kylän vastapäätä ja astui maalle.
Hämeenlinnasta Poriin päin kulkevan valtatien vieressä Ronkan synkällä kankaalla istui eräänä kevätaamuna keski-ikäinen vaimo ja poika, joka oli noin neljäntoista vuoden vanha. Poika oli erinomaisen kaunis. Hänen keltaiset kiharansa ja suloiset sinisilmänsä olivat erittäin ihanat.
Minun uusi kirjani, johon ei vielä ollut mitään kirjoitettu, oli juuri silloin hänen edessään pöydällä; herra Kustaa otti kirjan ja sanoi, lehtiä lukematta: sen Eeva neiti tietäköön, etten palaa Tukholmaan, ennenkuin minulla on voitto tai ainakin kunniallinen kahakka kirjoitettavana joka ainoalle tämän kirjan lehdelle... Ja koska hän lähti matkalle seuraavana päivänä ja nyt ensikerran neljäntoista vuoden kuluttua palaa Tukholmaan, on aika lukea lehdet ja katsoa, onko hän pitänyt sanansa.
Itsekseen ajatteli hän: "Jumala varjelkoon jokaista köyhää ylioppilasta saamasta tuommoisia oppilaita!" "Mene ulos, Erkki", sanoi isä; "huomenna on sinun lukeminen tämän herran edessä." "No, mitä pidätte pojasta?" "Hän on reipas poika." "Kyllä, kelpo poika hän on; mutta koetelkaa nyt, mihin hän kelpaa, neljäntoista päivän kuluttua tahdon tietää hänen loppuehtonsa."
Päivän Sana
Muut Etsivät