United States or Saint Helena, Ascension, and Tristan da Cunha ? Vote for the TOP Country of the Week !


Niin, totisesti, hän on perin hyvä mies! Sellaista en tapaa toista. Se täytyy tulla sanotuksi! No? Herra varusmestari Mitä nyt sitten, neitokainen? Katsahtakoon hän minuun, herra varusmestari En vielä saata; en tiedä, mikä silmiini on tullut. Katsokoon hän minua toki! Pelkäänpä, että olen katsonut häntä jo liiaksikin, neitokainen! No, nythän jo näen hänet! Mikä on hätänä?

Kaikki kaksikymmentä, herra varusmestari? St! st! Neitokainen, neitokainen! v. Mitä se merkitsee? Yks kaks se sujahtaa sormeen, herra varusmestari? v. Mikä teillä on? Neitokainen, neitokainen, ymmärtänee hän kai leikkiä? v. Werner, et suinkaan lie unohtanut, mitä olen sinulle usein muistuttanut, että on eräs asia, josta ei koskaan pidä laskea leikkiä naisten kanssa?

Neitokainen, tunteeko hän siis minun majurini? Majuri von Tellheiminkö? Tietysti minä tunnen sen kelpo miehen. Eikö hän olekin kunnon mies? Pitääkös hän siitä miehestä? Sydämeni pohjasta. Todellako? Näkeekös neitokainen, nyt hän näyttää minusta entistäkin kauniimmalta. Mutta mitä palveluksia tuo isäntä sanoo majurille tehneensä?

Sellaisilla herroilla on harvoin upseereille hauskaa sanottavaa. Onko teidän armollanne mitään käskettävää? No, mihin niin kiire, herra varusmestari? Eikö meillä siis olisi mitään pakisemista keskenämme? Ei, täällä ei, neitokainen. Se on vastoin kunnioitusta, vastoin alamaista kuuliaisuutta. Armollinen neiti Kiitän vaivannäöstä, herra varusmestari. Minusta on ollut hauskaa tutustua häneen.

Sattuupa myöskin kerran, että kun neitokainen keskeyttää lukemisensa ja huomauttaa nyrpeänä, ettei saa jutella, vastaa A. avomielisen iloisesti ja tyynesti: Siellä kaamerassa saa niin vähän jutella, että tekee mieli vähän sydäntään purkaa. Kaikki purskahtavat nauramaan, siihen yhtyy neitonenkin ja hymähtääpä itse kaljupää tuomarikin, jolle edellinen tulkitsee A:n sanat.

Maistukoon ruokanne, neitokainen! Samaten, herra varusmestari! Luulenpa, että tuo mies miellyttää minua! Neiti. Franziska. Joko majuri taas on poissa? Franziska, luulen nyt jälleen olevani kyllin rauhallinen, että olisin voinut pidättää hänet täällä. Ja minä saatan teidät vieläkin rauhallisemmaksi. Sitä parempi! Hänen kirjeensä, oi, hänen kirjeensä! Jokaiselta riviltä puhui rehellinen, jalo mies.

Ne kaikki tämän talosen, tämän sulhon kyntämiä, kyntämiä, kylvämiä. "Neitokainen, nuorukainen! Tuota nyt sanon sinulle: kun tunsit talohon tulla, niin tunne talossa olla! Hyvä tääll' on mutson olla, kaunis kasvoa miniän, piossasi piimäpytty, voivatinen vallassasi. "Hyvä täss' on neien olla, kaunis kasvoa kanasen.

Jutteleeko hän mielellään, neitokainen? No miksi ei: menköön hän vain; minä juttelen myös mielelläni; kyllä minä odotan. Oi, odottakoon hän siis! Paul Werner.

Hitto vieköön, hän on ja pysyy hupsuna! Neitokainen, uskonee kai hän minulla olevan vielä sen verran älyä, etten nyt puhu siitä vaarallisuudesta. Se yksi perkele on hänestä lähtenyt ulos, mutta seitsemän muuta on häneen mennyt sen sijaan. IS

Neitokainen loukkaantuu ja sanoo posket punottaen, että hän ei rupea tulkitsemaan. Tuomari loukkaantuu myös ja sanoo, että lopetetaan sitten siihen. Ja siihen se loppuukin. Poistuessamme nauramme ja ihmettelemme tuota lapsellista kohtausta.