United States or Timor-Leste ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sävel alkavi ensiks hiljaa Värähdellen ja uinaillen, Vaan kohtapa kuin satakielen Liverryksenä helmeillen. Jo syttyvät mustat silmät, Olentonsa jo tulta saa, Elävyyttään intosa rinta Tunteissahan aaltoaa. Autuutta hän nuoruuslemmen Laulussa nyt tulkitsee, Miten nuortuvi intohimosta, Koko hengen se hallitsee.
Etkö niin anteeks soisi Hälle, mi itkeä voisi Jokaista vikaa, min multa Pois olet suudellut, kulta! Hetki hetkeltä Vaikenee rukous tää, Vaieten, kauniimmaks jää Retki retkeltä. Päivä päivältä Hiljemmin huokaus sois, Tuskista haipuu pois Häivä häivältä. Koitto koitolta Syäntä', mi antoi vain, Tulkitsee lauluissain Soitto soitolta.
"Niinpä kyllä, hän tulkitsee heille, ja minä olen häntä kuunnellut, mutta miks'eivät ensin saa lukea Jumalan sanaa lapinkielellä, ja opettaja saisi sitten kääntää heille saman asian norjankielelle? Minkätähden kiellätte ja estätte heiltä ikuista totuuden sanaa saadaksenne heitä sen kautta oppimaan teidän kieltänne? Miksi käytätte pakkoa? Tahi onko autuus kätketty yksinomaan daro-kieleen?
Tieten taikka tietämättään, hän tulkitsee siinä ei ainoastaan omaansa, vaan myös koko aikakautensa käsitystä: luonto, luonnollisuus ja välitön tunne, josta runollinen mieliala joskus vaivattomasti sanoiksi pulpahtaa, niitä hän runoudessa ihailee. Ja missäpä nämä ominaisuudet olisivat tavattavissa puhtaampina kuin juuri kansanrunoudessa.
Hyvä kipsivalaus, vaikkapa se maksaakin vain kuusi dollaria, on hyvin tarkka kuva alkuteoksesta, joka tuskin rahallakaan olisi saatavissa. Väripainos, jonka ostat viidellä tai kymmenellä dollarilla, tulkitsee mainiosti etevien, nykyaikaisten taiteilijaimme tyyliä ja värisuhteita, alkuteoksen maksaessa tuhansia.
Jos osaisin, runoileisin tähän ylistysrunon runoudesta, siitä suuresta ja jalosta, joka selvittää omat hämärät aavistelut, tulkitsee, mitä ei ymmärrä, ottaa hoitoonsa sydämen hauraat, hapuilevat aaluvat, asettaa ne aurinkoon ja antaa niille siinä sijan, suuntaa vaistoilevan varren kasvamaan sinne päin, minne sen on kasvettava ja kostuttelee sen arkoja juuria.
Kai luovaa hän kuin laiva, kallistuu, mut "kukkuu kukkuu" senkin simasuu. Ja vaimo, vähitellen leppyy hän ja tuntee sydämensä heltyvän. Mut vielä, kuinkas muuten, ärisee ja kukkujalle todet tulkitsee: "Ne kukkuvathan muutkin toisinaan saa viina viisahankin kukkumaan. Sa kukut yötä päivää, kelvoton. Kuin käki, päissään sananparsi on."
On nyt olemassa eräs kokemuspiiri, jolla teleologinen katsantokanta, se katsantokanta, joka tulkitsee ilmiöitä niiden tuottamien tulosten mukaan, on luonnollinen ja oikeutettu. Se on elimellisen, orgaanisen elämän piiri. Kaikki täällä on niin rakennettu, että se näyttää olevan olemassa määrättyä tulosta: suvun jatkamista ja lisäämistä varten.
"Haluan vaan lausua muutaman sanan", alotti hän, yhtä mittaa liikutellen käsiään, aivan kuin olisi koettanut niillä saada kiinni sanoja, jotka eivät tahtoneet tulla yhtä nopeasti kuin ajatukset, "en tule pitämään pitkiä puheita, haluan vain sanoa, enkä aijo väsyttää kuulijakuntaa ... pitkillä ... pitkillä ... niin ... aijon vain selvittää herroille erään asian... Arvelen nimittäin että ... ja luulen että kaikki ovat samaa mieltä ... sillä olemmehan nähneet ja kokeneet ... ja luulen että jokainen meistä voi todistaa sen että pastori tarkoittaa meidän työmiesten parasta... Minun mielestäni tämä huone, jossa seisomme, voi olla aivankuin ... niin sanoakseni ... niin ... tulkitsee hänen tunteensa meitä kohtaan, niin hyvin kuin ... niin ... niin että hän tarkoittaa parastamme ja on työkansan ystävä, ja ettei ole mitään syytä epäillä hänen mielenlaatuaan ... ja ... niin..."
Ero entisen idealistisen ja nykyaikaisen naturalistisen katsomuksen välillä voidaan kenties kaikkein paraiten ilmaista siten, että edellinen tulkitsee maailmaa niiden tulosten ja ihanteiden valossa, joita maailmankehitys on toteuttanut, kun sensijaan jälkimäinen tulkitsee maailmaa niiden syiden valossa, jotka kosmillista tapahtumista määräävät.